15. marraskuuta 2017

Edistyksellinen kauppapolitiikka protektionismin puristuksissa

Blogikirjoitus EU:n kansainvälisen kaupan strategia palautti mieliin Junckerin komission painopisteet vuodelta 2014 ja kauppapolitiikan strategian vuodelta 2015, mutta jätti auki kuinka olosuhteiden muutokset, käytännön edistyminen sekä jatkuva oppimis- ja kehitysprosessi ovat vaikuttaneet strategiadokumentin muovautumiseen   käytännön kauppapolitiikaksi.  


Kauppapolitiikan paketti

Tämän vuoden syyskuussa Euroopan komissio tarjosi “virka-apua” tähän pohdintaan. Silloin komissio esitti kauppapolitiikan paketin, johon sisältyi tiedonanto ja viisi aloitetta tasapainoisesta ja edistyksellisestä kauppapolitiikasta, tiedote IP/17/3182, ja ulkomaisten suorien sijoitusten seuraamisesta, tiedote IP/17/3183 .
Kattaukseen kuuluvassa komission kertomuksessa, joka siis on julkaistu globalisaation hallintaa koskevan pohdinta-asiakirjan jälkeen, korostetaan kauppapolitiikan edistyksellisyyttä:
"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final (17 sivua)

Johdantokappale asettaa pitkospuut kahden vuoden takaisesta (2015)  strategiasta tämän päivän arviointiin maailmasta, jossa protektionismi nostaa päätään (s. 2):

Kaksi vuotta sitten ”Kaikkien kauppa” -strategiassa esitettiin visio kauppapolitiikasta, joka on avointa ja vastuullista, hyödyttää kaikkia kansalaisia sekä tarjoaa työpaikkoja ja kasvua ja moderneja ratkaisuja tämän päivän globaalin kaupan realiteetteihin. EU:n kauppapoliittinen ympäristö on sittemmin muuttunut merkittävästi. Euroopan sisällä on käyty kauppasopimusten tarkoituksesta ja oikeutuksesta ennennäkemättömän laajaa keskustelua, kun globalisaation vaikutuksiin liittyvät huolenaiheet ovat nousseet uudelleen esiin. Maailmankaupassa on vaarana protektionismin uudelleennousu. Muita maita vahingoittavan kotimaanpolitiikan käyttö on yleistynyt, jopa suurimmissa talouksissa, ja tämä heikentää sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää.

[Kotimaanpolitiikan osalta asia ilmaistaan englanniksi, joka on todennäköinen lähdekieli, näin ‘An increasingly frequent use of domestic policies that damage other countries’ ja ruotsiksi ‘Allt oftare, även i vissa av de största ekonomierna, bedrivs en nationell politik som inverkar negativt på andra länder’.]

Jaksossa, joka koskee globalisaation hallintaa kauppapolitiikan avulla, komissio käsittelee kaupan esteiden poistamista ja monenvälisen hallintatavan tarvetta maailmanlaajuisesti, mutta myös EU:n jäsenmaiden kansallisten toimien välttämättömyyttä (s. 3):

Globalisaatio on luonut monimutkaisia tuotantoketjua, joissa arvonlisäystä tapahtuu useissa maissa. Kaupan esteiden poistaminen on keskeisen tärkeää, jos EU:ssa halutaan edelleen pystyä käyttämään näitä globaaleja arvoketjuja kasvun luomiseksi ja kaikkien Euroopan kansalaisten – tuojien, viejien, työntekijöiden, kuluttajien ja muiden – hyödyttämiseksi. EU:n markkinoiden sulkeminen tai protektionististen esteiden käyttöönotto vahingoittaisi erittäin integroitunutta EU:n taloutta mutta myös EU:n kumppaneiden taloutta, maailman köyhimmät maat mukaan luettuina. Maailman suurimpana kauppablokkina ja kansainvälisesti sitoutuneena toimijana EU:lla on potentiaalia muokata globalisaatiota monenvälisen hallintotavan mukaisesti.

Tätä kunnianhimoista tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta pelkällä kauppapolitiikalla: jotta globalisaatiosta olisi etua kaikille, tarvitaan globaalin hallintotavan vahvistamista kaikilla toiminta-alueilla, myös ilmaston alalla. Tarvitaan jäsenvaltioiden tasolta lähteviä kattavia kotimaisia politiikkatoimia niin koulutuspolitiikan kuin sijoitus-, innovointi-, energia-, verotus- ja sosiaalipolitiikankin alalla.


Protektionismista puheen ollen, Jean-Claude Junckerin johtaman komission edellisessä blogikirjoituksessa esitetty painopiste (numero 6), Kohtuullinen ja tasapainoinen vapaakauppasopimus Yhdysvaltojen kanssa, joutui pakastimeen presidentti Donald Trumpin valinnan myötä. Komissio tuo EU:n puolelta esille transatlanttisen kauppa- ja investointikumppanuuden (englanniksi Transatlantic Trade and Investment Partnership TTIP) potentiaalin sekä tarpeen saada USA mukaan maailman ongelmia ratkomaan (s. 15-16):

TTIP-neuvottelut on nyt pysäytetty, mutta Yhdysvalloissa ovat edelleen EU:n suurimmat vientimarkkinat ja se on tärkeä liittolainen. EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen kunnianhimoisissa tavoitteissa ja kauppasääntöihin liittyvissä keskeisissä globaalia hallintotapaa koskevissa kannoissa samoin kuin ilmaston kaltaisilla aloilla on kaikkien sopimusten välttämätön edellytys. EU ja Yhdysvallat ovat tarkastelemassa tapoja tiivistää kaupan globaaleihin haasteisiin, kuten ylikapasiteettiin, liittyvää yhteistyötä sekä konkreettisia aloitteita transatlanttisen kaupan helpottamiseksi.


Kaupan esteet

Protektionistisia paineita komissio oli esitellyt ja eritellyt yksityiskohtaisemmin jo  viime kesänä julkaistussa vuosikertomuksessa:   
Komission kertomus kaupan ja investointien esteistä 1. tammikuuta 2016 – 31. joulukuuta 2016; Bryssel 23.6.2017 COM(2017) 338 final (27 sivua)

Vuosiraportissa analysoidaan kaupan ja investointien esteitä, joista yritykset ja jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet komissiolle markkinoillepääsyä koskevan kumppanuuden (Market Access Partnership, MAP) kautta, jota komissio kuvaa korvaamattomaksi. Tämä vuosikertomus  keskittyi tosin konkreettisiin esteisiin, yleisten protektionististen suuntausten analysoinnin sijaan, kertoi komissio (s. 2).

Mitä vuosikertomus tarjoaa? Sivulla 3 on seuraava kuvaus sisällöstä, joka perustuu Market Access Database, MADB-tietokantaan:

Tämän raportin ensimmäisessä osassa esitetään numeerinen analyysi maittain, estetyypeittäin ja aloittain yhteensä 372 aktiivisesta kaupan ja investoinnin esteestä, jotka on rekisteröity MADB-tietokantaan, ja vuonna 2016 rekisteröidystä 36 uudesta esteestä.

Toisessa osassa on yksityiskohtaisempi analyysi vuonna 2016 (1.1.–31.12.2016) raportoiduista uusista esteistä, kuvataan erityisiä suuntauksia eri maissa ja aloilla ja arvioidaan kauppavirtoja, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia.

Kolmannessa osassa kuvaillaan markkinoillepääsystrategiassa käytettyjä välineitä näiden esteiden torjumiseksi ja esitetään yleiskatsaus 20 esteestä, jotka poistettiin onnistuneesti vuonna 2016. Siinä esitetään myös yleinen analyysi kauppavirroista, joihin on mahdollisesti kohdistunut vaikutuksia, sekä analyysi keskeisistä aloista, jotka hyötyivät, ja lisäksi tuodaan esiin joitakin menestystarinoita.

Hieman kepeämmin ilmaisten, kertomuksen myötä vientimaittemme koko kuva, niiden meikkaamattomat äidinkasvot ovat ainiaaksi painuneet mieleemme. Puheet politiikan ja hallinnon kekseliäisyyden ja luovuuden puutteista voidaan heittää romukoppaan, ainakin kaupan ja investointien esteiden rakentelun osalta.

Kaupan esteiden taloudelliset haitat EU:n vientiyrityksille ovat suuret (s. 18):

On arvioitu, että Venäjän käyttöön ottamilla toimenpiteillä on yhdessä voinut olla suurin vaikutus EU:n vientiin, ja tämä on mahdollisesti vaikuttanut arvoltaan jopa 12,26 miljardin euron suuruisiin kauppavirtoihin. Seuraavaksi suurin vaikutus on mahdollisesti ollut Algerian (3,75 miljardia euroa), Kiinan (3,7 miljardia euroa), Turkin (2,69 miljardia euroa), Intian (2,2 miljardia euroa) ja Egyptin (1,72 miljardia euroa) käyttöön ottamilla esteillä.

MAP-kumppanuuden kautta tietoon tulleita kaupan esteitä komissio pyrkii poistamaan kahdenvälisissä kontakteissa maiden kanssa ja monenvälisillä foorumeilla, kuten maailman kauppajärjestön  komiteoissa ja WTO:n riidanratkaisujärjestelmään turvautumalla. Vuoden 2016 aikana 20 kirjattua kaupan estettä, joita sovellettiin 12 eri maassa, poistettiin kokonaan tai osittain vuonna 2016. Myös uusien kauppasopimusten solmimiseen tähtäävä neuvotteluohjelma pyrkii sekä rajaesteiden että rajantakisten esteiden poistamiseen (sivulta 18).

Kertomuksen päätelmissä kerrattiin kaupan esteiden tilanne ja vuoden 2016 aikana ilmaantuneet uudet esteet (s. 26):

Markkinoillepääsyä koskevaan tietokantaan, johon nämä esteet rekisteröidään, on tällä hetkellä kirjattu 372 aktiivista estettä 51 maasta eri puolilta maailmaa. Suuret taloudet, kuten Venäjä, Brasilia, Kiina, Intia ja Indonesia, ovat edelleen tällaisten protektionististen välineiden pääasialliset käyttäjät.

Vastaavia globaaleja suuntauksia havaittiin kalenterivuonna 2016, joka on tämän raportin viitekausi. Vuonna 2016 ilmoitettiin yhteensä 36 uutta estettä.

Komission kertomuksen loppukaneetiksi tulee aikomus jatkaa ponnisteluja markkinoille pääsyn varmistamiseksi EU:n vientiyrityksille (s. 27):

Lopuksi voidaan todeta, että EU:n markkinoillepääsystrategia on osoittautunut erittäin hyödylliseksi esteiden tunnistamisessa ja poistamisessa ja on osaltaan parantanut vientiä ja EU:n talouden toimijoiden investointimahdollisuuksia. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisesti lisääntyvä protektionismi, komissio tehostaa toimiaan edelleen sen varmistamiseksi, että kaikki sidosryhmät yhdistävät voimansa markkinoillepääsyä koskevan kumppanuuden yhteydessä talouskasvun ja tuottavuuden edistämiseksi avoimien maailmanlaajuisten markkinoiden pohjalta.

Protektionismin torjunnassa riittää työsarkaa.


Ralf Grahn

Ei kommentteja: