24. huhtikuuta 2017

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle


Palaamme hieman perusteellisemmin EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseen komission strategian esittelyllä.


Junckerin komission poliittiset suuntaviivat

Jean-Claude Junckerin johtama komissio aloitti työnsä 1. marraskuuta 2014 puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen pohjalta. Ohjelman kymmenen prioriteettia ja muuta aiheeseen liittyvää aineistoa on koottu julkaisuun Uusi alku Euroopalle.

Politiikan aloista (painopisteistä) toisena mainitaan yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat.

Vuosittain tiedonantona julkaistava työohjelma ohjaa komission seuraavan vuoden toimintaa, joten Junckerin komission ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden ohjenuorana oli:

Komission työohjelma 2015 - Uusi alku; Strasbourg 16.12.2014 COM(2014) 910 final

Jaksossa 2. Yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat (s. 6-7) komissio kertoi:

Komissio valmistelee strategiaa, jossa eritellään turvallisten, luotettavien ja dynaamisten digitaalisten sisämarkkinoiden loppuun saattamisen suurimmat haasteet. Strategiassa keskitytään seuraaviin kuuteen päälinjaan: uskon ja luottamuksen lisääminen, rajoitusten poistaminen, saatavuuden ja liitettävyyden varmistaminen, digitaalitalouden rakentaminen, digitaalisen yhteiskunnan edistäminen ja investoiminen tieto- ja viestintäteknologian maailmanluokan tutkimukseen ja innovointiin.
Työohjelman uusia aloitteita sisältävässä liitteessä COM(2014) 910 final ANNEX 1 mainittiin kohtana 4:

Digitaalisia sisämarkkinoita koskeva paketti

Tavoitteena on varmistaa, että kuluttajilla on rajatylittävä pääsy digitaalisiin palveluihin, luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset ja luoda suotuisat olosuhteet vireälle digitaalitaloudelle ja -yhteiskunnalle. Tämä paketti sisältää muun muassa tekijänoikeussääntöjen päivittämistä koskevan säädösaloitteen ja muita lainsäädäntöehdotuksia.


Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Blogikirjoitus EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia johdatti tiedotteisiin ja tiedotusaineistoon, mutta ehti vasta mainita viralliset strategia-asiakirjat, joista ensimmäinen on tiedonanto, toinen on sähköisen markkinastrategian analyyttinen perusta, vain englanniksi julkaistu:
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final  (21 sivua)

A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)

Tiedonannon aloittaa toistamisen arvoinen lainaus poliittisista suuntaviivoista; erityisesti ensimmäisen kappaleen kirkkaat tavoitteet, mutta myös toisessa kappaleessa  mainittavat potentiaaliset hyödyt on hyvä pitää mielessä:

”Digitaalitekniikan tarjoamia rajat ylittäviä mahdollisuuksia on hyödynnettävä paljon paremmin. Jotta tämä olisi mahdollista, meillä on oltava rohkeutta purkaa kansalliset suojamuurit televiestintäsektorilla, tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännössä, radiotaajuuksien hallinnoinnissa ja kilpailulainsäädännössä.

Jos näin tehdään, EU:n kansalaiset voivat pian käyttää matkapuhelimiaan kaikkialla Euroopassa ilman roaming-maksuja. Kuluttajat voivat käyttää palveluja, kuunnella musiikkia, katsella elokuvia ja urheilutapahtumia laitteillaan missä päin Eurooppaa tahansa rajoista riippumatta. Voimme luoda yhtäläiset toimintaolosuhteet kaikille yrityksille, jotka tarjoavat tuotteitaan tai palvelujaan Euroopan unionissa. Siten niihin sovelletaan samoja tietosuoja- ja kuluttajansuojasääntöjä riippumatta siitä, missä niiden palvelin sijaitsee. Luomalla yhdennetyt digitaaliset sisämarkkinat voidaan saada aikaan 250 miljardin euron lisäkasvu seuraavan komission toimikauden aikana, luoda satojatuhansia uusia työpaikkoja varsinkin nuorille ja edetä kohti vireää osaamisyhteiskuntaa.

Kaiken tämän saavuttamiseksi aion toteuttaa toimikauteni kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kunnianhimoisia lainsäädäntötoimia yhdennettyjen digitaalisten sisämarkkinoiden luomiseksi. Erityisesti pyrin saattamaan yhteisiä eurooppalaisia tietosuojasääntöjä koskevat neuvottelut nopeasti päätökseen, kehittämään vireillä olevaa EU:n telesääntöjen uudistusta kunnianhimoisempaan suuntaan, nykyaikaistamaan tekijänoikeussääntöjä ottaen huomioon digitaalisen vallankumouksen ja muutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan verkko-ostoksiin ja digitaalisiin ostoksiin sovellettavia kuluttajansuojasääntöjä. Samalla olisi toteutettava toimia, joilla parannetaan digitaalista osaamista ja oppimista koko yhteiskunnassa ja joilla helpotetaan innovatiivisten uusien yritysten perustamista. Digitaalisen tekniikan ja verkkopalvelujen käytön lisäämisen pitäisi sisältyä horisontaalisesti kaikkiin talouden aloihin ja julkiseen sektoriin.”


Tiedonannon sivulla 3 komissio esitti työasiakirjaan perustuvan uuden arvion esteiden purkamisen mahdollisista hyödyistä:

Euroopalla on valmiudet johtaa maailmanlaajuista digitaalitaloutta, mutta se ei vielä hyödynnä niitä täysimääräisesti. EU:ta haittaavat tässä hajanaisuus ja esteet, joita fyysisillä sisämarkkinoilla ei ole. Näiden esteiden purkaminen Euroopasta voisi kasvattaa EU:n BKT:tä 415 miljardilla eurolla.


Digimarkkinoiden kolme pilaria

Digitaalisten sisämarkkinoiden rakentaminen perustuu komission mukaan kolmeen pilariin (s. 3-4):

  • Kuluttajien ja yritysten verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa. Tämä edellyttää sitä, että keskeiset erot verkko- ja reaalimaailman välillä poistetaan nopeasti rajat ylittävän verkkotoiminnan esteiden purkamiseksi.  
  • Luodaan digitaaliverkoille ja -palveluille suotuisat olosuhteet. Tämä edellyttää nopeita yhteyksiä ja varmoja ja luotettavia infrastruktuureja ja sisältöpalveluja sekä niiden tueksi sopivaa sääntelyä, joka tarjoaa edellytykset innovoinnille, investoimiselle, reilulle kilpailulle ja tasapuolisille toimintaedellytyksille.
  • Maksimoidaan Euroopan digitaalitalouden kasvupotentiaali. Tämä edellyttää investointia tieto- ja viestintekniikan infrastruktuuriin sekä pilvipalvelujen ja massadatan kaltaiseen tekniikkaan mutta myös tutkimusta ja innovointia teollisuuden kilpailukyvyn ja julkisten palvelujen, osallisuuden ja taitojen parantamiseksi.


Toimenpiteet

Digimarkkinatiedonanto COM(2015) 192 käsittelee monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT) perustuvan liiketoiminnan esteiden purkamista ja mahdollisuuksien avaamista Euroopassa. Lopuksi (s. 21) komissio keittää kokoon kaavailtujen toimien tiivistelmän:


Digitaaliset tavarat ja palvelut paremmin kuluttajien ja yritysten saataville koko Euroopassa  

Säädösehdotukset yksinkertaisten ja tehokkaiden sääntöjen antamiseksi kuluttajien ja yritysten rajat ylittäviä sopimuksia varten (2015)

Kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen tarkistus (2016)

Pakettipalveluihin liittyvät toimenpiteet (2016)

Laaja kartoitus säädösehdotusten valmistelemiseksi perusteettomien maarajoitusten poistamista varten (2015)

Kilpailualan selvitys, joka koskee tavaroiden verkkokauppaa ja palvelujen tarjoamista verkossa (2015)

Säädösehdotukset tekijänoikeusjärjestelmän uudistamiseksi (2015)

Satelliitti- ja kaapelidirektiivin tarkistus (2015/2016)

Säädösehdotukset erilaisista arvonlisäverojärjestelmistä yrityksille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen keventämiseksi (2016)


Suotuisten edellytysten luominen digitaalisia verkkoja ja palveluja varten

Säädösehdotukset televiestintäsääntöjen uudistamiseksi (2016)

Audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin tarkistus (2016)

Kattava analyysi alustojen asemasta markkinoilla, mukaan lukien internetissä oleva laiton sisältö (2015)

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tarkistus (2016)

Kyberturvallisuutta koskevan julkisen ja yksityisen sektorin sopimusperusteisen kumppanuuden perustaminen (2016)


Digitaalitalouden kasvupotentiaalin maksimointi

Datan omistajuutta ja vapaata liikkuvuutta (esimerkiksi pilvipalvelujen tarjoajien välillä) sekä eurooppalaista pilvipalvelua koskevat aloitteet (2016)

Tieto- ja viestintätekniikan standardointisuunnitelman hyväksyminen ja Euroopan yhteentoimivuusstrategian laajentaminen julkisiin palveluihin (2015)

Uusi sähköisen hallinnon toimintasuunnitelma, johon sisältyy yhden kerran periaatetta koskeva aloite ja yritysrekisterien yhteenliitettävyyden kehittämistä koskeva aloite (2016)

Vaikka jatkotoimien määrä voi tuntua suurelta, Junckerin komissio pyrkii keskittymään  strategisen näkemyksensä toteuttamiseen ja rajaamaan uuden EU-lainsäädännön syntymistä paremman sääntelyn periaatteiden mukaan. Merkittävistä toimista tehdään ennakkoon vaikutusten arviointi. Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan ohjelman (REFIT) nojalla yksinkertaistetaan ja kevennetään olemassa olevaa unionilainsäädäntöä.  

Ralf Grahn

19. huhtikuuta 2017

EFTA ja Euroopan talousalue: eurooppalaiset standardit


Kirjoituksessa Sisämarkkinastrategian eurooppalaiset standardit esittelin lyhyesti Euroopan komission sisämarkkinastrategiaan perustuvat toimet eurooppalaisten standardien nykyaikaistamiseksi.

Seuraavassa katsotaan standardointia Euroopan vapaakauppaliiton ja Euroopan talousalueen kannalta.


EU-asetus standardoinnista ja standardointipaketti  

Euroopan talousalueen EEA-Lex kertoo meille, että asetus (EU) N:o 1025/2012 eurooppalaisesta standardoinnista on voimassa Eta-maissa,

Näin ollen Euroopan komission standardointipaketti kiinnosti varmasti myös Euroopan talousalueen jäsenmaita:
Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle; Bryssel 1.6.2016 COM(2016) 358 final (13 sivua)


EFTA Eta

Sveitsistä poiketen Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) kolme muuta jäsentä, siis Islanti, Liechtenstein ja Norja, kuuluvat EU:n sisämarkkinoihin Euroopan talousalueen (Eta) kautta.  

EFTA:n verkkosivu Standardisation tarjoaa englanninkielisen yleiskuvauksen siitä, kuinka neljä maata osallistuvat standardisoimiseen Euroopan tasolla sekä kuinka toisaalta kolme maata Eta-teitse, toisaalta Sveitsi kahdenvälisesti omaksuvat alan EU-lainsäädäntöä.  


Euroopan komission sisämarkkinastrategian perusteella EFTA- ja Eta-sivuilla selostettiin kaavailuja EU:n standardoinnin nykyaikaistamiseksi ja yhteisen standardointialoitteen hyväksymiseksi: Modernising the European Standardisation System.


Jo standardointipaketin hyväksymistä seuraavana päivänä komissio esitteli tiedonannon oheisasiakirjoineen EFTA:n kaupan teknisten esteiden komitealle (TBT Committee): Commission presents Standardisation Package and Joint Initiative on Standardisation to EFTA.


Islanti
Runsas kuukausi sitten Islanti liittyi yhteiseen standardointialoitteeseen, joten nyt siihen kuuluvat kaikki EFTA-maat: Iceland signs Joint Initiative on Standardisation
Yhteisen standardointialoitteen englanninkielinen teksti on ladattavissa komission verkkosivulta: C(2016) 3211 final - Annex


Ralf Grahn

Sisämarkkinastrategian eurooppalaiset standardit


Kirjoitusten EU:n sisämarkkinastrategia 2015 sekä Komissio, Pohjoismaat ja EU:n sisämarkkinastrategia lähtökohtana oli komission tiedonanto:
Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final
oheisasiakirjoineen SWD(2015) 202 final ja SWD(2015) 203 final

Strategiatiedonannon jakso 3.1. Modernisoidaan standardointijärjestelmä (sivut 12-13) selosti standardoinnin hyötyjä ynnä uudistamistarpeita tieto- ja viestintätekniikan sekä palveluiden osalta. Tämän perusteella komissio suunnitteli kahta toimenpidettä:

  • Standardointia koskeva yhteinen aloite (2016)
  • Palvelustandardeja koskevat ohjeet (2016)  


Eurooppalainen standardointi  
Toiminnan säädöspohjan tarjoaa uudehko EU-asetus N:o 1025/2012 eurooppalaisesta standardoinnista, jota sovelletaan 1. päivästä tammikuuta 2013.
Asetuksen päivitetystä versiosta (per 7.10.2015) lainaan ensimmäisen artiklan yleiskuvauksen:

1 artikla
Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, kansallisten standardointielinten, jäsenvaltioiden ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, viiteasiakirjoina käytettävien tieto- ja viestintätekniikan teknisten eritelmien yksilöimiseen, eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen sekä sidosryhmien osallistumiseen eurooppalaiseen standardointiin.



Standardointipaketti

Viime vuoden kesäkuun alussa komissio julkaisi standardointipakettia koskevan  tiedonannon:

Eurooppalaiset standardit 2000-luvulle; Bryssel 1.6.2016 COM(2016) 358 final (13 sivua)

Tiedonanto kuvaa eurooppalaista standardointijärjestelmää ja sen tuottamia hyötyjä sekä mainitsee eurooppalaiset standardointielimet: Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec)) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI)(s. 2-5).


Yhteinen standardointialoite

Yhteisen standardointialoitteen kolme toimintalinjaa (alaa) olivat tiedonannon mukaan (s. 6):

i. Tietoisuus, koulutus ja käsitys eurooppalaisesta standardointijärjestelmästä
ii. Koordinointi, yhteistyö, avoimuus ja osallisuus
iii. Kilpailukyky sekä kansainvälinen ulottuvuus

Tiedonannon sivulla 9 seurasi tiivistelmä tavoitteista:  

Yhteisessä standardointialoitteessa esitetään visio ja sillä pyritään nykyaikaistamaan tapa, jolla standardeja laaditaan Euroopassa. Siinä keskitytään erityisesti avaintekijöihin: nopeampaa standardien kehitystä, kuilun kuromista tutkimuksen painopisteiden ja Euroopan standardoinnin välillä, selkeämpää priorisointia ja voimakkaampaa kansainvälistä läsnäoloa edistetään. Siten komission johtaman ohjausryhmän perustamisen tarkoituksena on valvoa yksittäisten toimenpiteiden seurantaa ja tunnistaa tarvittaessa uusia. Toimenpiteiden odotetaan tulevan käsiteltäviksi ensimmäisen kerran vuoden 2016 kansainvälisenä standardointipäivänä (World Standards Day) (14. lokakuuta 2016). Ohjausryhmä on epävirallinen neuvoa-antava elin ja sen ehdotukset eivät rajoita asetuksen N:o 1025/2012 mukaista sääntelyjärjestelmää eivätkä komission etuoikeuksia. Komissio tarkastelee, tukeeko se muita toimia, joita mahdollisesti ehdotetaan.


Yhteisen standardointialoitteen englanninkielinen sisältö on ladattavissa täältä: C(2016) 3211 final - Annex “Joint Initiative on Standardisation under the Single Market Strategy” to the Commission Decision on the approval and the signing of the Joint Initiative on Standardisation.


Tieto- ja viestintätekniikan standardit

Tieto- ja viestintätekniikan sekä palvelustandardien tulisi komission mielestä olla eurooppalaisen standardointijärjestelmän ensisijaisia tavoitteita.

Tiedonannon sivulla 9 todettiin että komissio oli jo keväällä antanut eri tiedonannon
tieto- ja viestintätekniikan (TVT) standardeista:

Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla; Bryssel 19.4.2016 COM(2016) 176 final (16 sivua)


Palvelustandardeja koskevat ohjeet   

Palvelustandardeista kerrottiin tiedonannon sivulla 10 muun muassa, että palvelujen osuus on 70 prosenttia EU:n taloudesta, mutta palvelustandardien osuus vain 2 prosenttia kaikista eurooppalaisista standardeista.
Vain englanniksi julkaistiin komission osastojen valmisteluasiakirja:

Tapping the potential of European service standards to help Europe's consumers and businesses; Brussels, 1.6.2016 SWD(2016) 186 final (12 sivua)

Palvelustandardeja koskevat ohjeet viitoittivat tietä (s. 7-8):

To support the development and use of European service standards and to address the issues highlighted above, the Commission services propose a mix of actions aiming at
A. An enhanced approach to the prioritisation and development of European service standards based on a framework for the monitoring of national service standards;
B. Reduction of related national obstacles; and
C. More effective information to service providers.


Ralf Grahn


Yleiset lähteet

EU vuonna 2016 - Yleiskertomus Euroopan unionin toiminnasta (ladattavissa EU Bookshopissa unionin virallisilla kielillä)
Regeringens skrivelse 2016/17:115 Verksamheten i Europeiska unionen under 2016

11. huhtikuuta 2017

EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia


Kasvu ja kilpailukyky palvelevat työpaikkojen syntyä. Seuraamme Junckerin komission aloitteita strategiatasolla, erityisesti kun ne koskevat sisämarkkinoita laajassa mielessä. Siksi sähköiset markkinat tulevat nyt tarkasteluun.
Julkistamispäivänä, 6. toukokuuta 2015, Euroopan komission tiedote IP/15/4919 kertoi 23 EU-kielellä 16 aloitteesta digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttamiseksi, joten höysteenä oli multimediaa ja hyperlinkkejä, joista vain harva toimii tänä päivänä.

Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia rakentui kolmen pilarin varaan:

1) Kuluttajien ja yritysten digitaalisten tuotteiden ja palvelujen saantia parannetaan koko Euroopassa.
2) Luodaan suotuisat ja tasapuoliset olosuhteet digitaaliverkoille ja innovatiivisille palveluille.
3) Maksimoidaan digitaalitalouden kasvupotentiaali.

Tiedote jatkoi selostamalla digitaalisten sisämarkkinoiden strategiassa kolmeen pilariin jaotellut 16 toimenpidettä, jotka komissio aikoi toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Toimiviakin linkkejä on, kuten komission tiedonantoon, valmisteluasiakirjaan, täydentävään muistioon, maakohtaisiin sivuihin, komission aiempaa periaatekeskustelua koskeneeseen tiedotteeseen, tiedotteeseen digitalouden ja -yhteiskunnan indeksistä, varapuheenjohtaja Andrus Ansipin verkkosivuille, (nykyään budjettikomissaarina toimivan Günther H. Öttingerin verkkosivuille) ja komission vuosittaisiin työohjelmiin.

Asiakirjojen alta löytyivät vielä linkit kahteen graafiseen esitykseen sekä virallisasiakirjoihin (DSM = Digital Single Market):

  • DSM Roadmap
  • DSM three pillars
  • DSM communication
  • DSM Staff Working doc

 

Oheislukemistoa

Seuraavassa komission tiedotteen lisäksi luettavissa olevaa aineistoa, josta suurin osa mainittiin linkkien yhteydessä.

Muistio

Täydentävä muistio MEMO/15/4920 (vain englanniksi) eteni hypoteettisten kysymysten ja vastausten kautta, perustellen digitaalisten markkinoiden tarpeellisuutta myös suomeksi. Yksityiskohtainen muistio tarjoaa edelleen runsaasti linkkejä EU-lainsäädäntöön ja informatiivisiin verkkosivuihin.  

Andrus Ansip

Andrus Ansip puhe SPEECH/15/4926 (englanniksi) painotti ihanteita ‘osta kuin kotona’ ja ‘myy kuin kotona’ sekä luetteli strategian pääkohdat.

Digital Economy and Society Index (DESI)

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä vuoden 2015 tilanteessa selitti tiedote  IP/15/4475.  

Maakohtaiset sivut kertovat keskeisiä tietoja ja lukuja kustakin jäsenmaasta. Esimerkin vuoksi Suomen maakohtaiset tiedot 2015 tasolla, joskin nykyään löytyy Suomen kuten muiden maiden osalta myös Digital Economy and Society Index 2017 (DESI 2017).


Kilpailunrajoitukset digimarkkinoilla

Digistrategian julkaisupäivän kunniaksi komissio käynnisti tutkimuksen sähköisen kaupan kilpailunrajoituksista IP/15/4921, josta löytyy myös päivitettyä tietoa: Sector inquiry into e-commerce.   
Yritystason esteiden osalta julkistamisajankohdan lähtökohdat kertoo Inquiry factsheet MEMO/15/4922.

Periaatekeskustelu

Ennen digitaalisia sisämarkkinoita koskevan toimenpidepaketin hyväksymistä komissio kävi hallituksen iltakoulua muistuttavan periaatekeskustelun 25. maaliskuuta 2015, josta muistoksi jaettiin tiedote IP/15/4653. Keskustelu vahvisti jo tulevan tiedonannon pääkohteet.  

Komission työohjelmat

Komission työhjelmat vuosittain esittelevä verkkosivu tarjoaa puitteet konkreettisille hankkeille Junckerin komission kokonaisstrategiassa.


Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia

Jostain syystä haen, luen ja lataan virallisasiakirjat mieluiten oikeusportaali Eur-Lexin kautta, silloin kun se on mahdollista, joten sitä kautta linkki strategiaan:
Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle; Bryssel 6.5.2015 COM(2015) 192 final (21 sivua)

Tavalliseen tapaan yksityiskohtainen ja hyödyllinen komission yksiköiden valmisteluasiakirja löytyy vain englanniksi:
A Digital Single Market Strategy for Europe - Analysis and Evidence; Brussels, 6.5.2015 SWD(2015) 100 final (109 sivua)


Ralf Grahn

Komissio, Pohjoismaat ja EU:n sisämarkkinastrategia


Kirjoituksessa EU:n sisämarkkinastrategia 2015 palasimme pitkästä aikaa Junckerin komission etenemissuunnitelmaan:
Sisämarkkinoiden päivitys: enemmän mahdollisuuksia kansalaisille ja yrityksille; Bryssel 28.10.2015 COM(2015) 550 final (23 sivua)
Samassa yhteydessä yksilöimme tarkemmin valmisteluasiakirjat SWD(2015) 202 ja SWD(2015) 203, jotka tarjosivat tutkimustietoa ja hyödyllistä pohdintaa ja oppimismahdollisuuksia.

Seuraavassa tutustumme kuitenkin siihen, kuinka komissio tiedotti ja miten Pohjoismaiden hallitukset raportoivat EU:n uudesta sisämarkkinastrategiasta.


Komission tiedotus

Mitä lehtimies tai kiinnostunut kansalainen olisi voinut oppia julkistamispäivänä 28. lokakuuta 2015 tutustumatta virallisasiakirjoihin?
Komission julkaisupäivän tiedote IP/15/5909 tarjosi pikakatsauksen uuteen sisämarkkinastrategiaan sekä joukon linkkejä täydentäviin lähteisiin. Lisäksi loppuun oli koottu linkkejä tiedonannon silloin tarjolla oleviin kieliversioihin, komission yksiköiden (englanninkielisiin) valmisteluasiakirjoihin, Euroopan investointiohjelmaan, pääomamarkkinaunioniin, digitaalisiin sisämarkkinoihin, energiaunioniin ja työvoiman liikkuvuuteen.  

Yksityiskohtaisempi muistio julkaistiin tällä kertaa 23 virallisella kielellä, siis myös suomeksi: MEMO/15/5910. Tulossa olevat yksittäiset toimet mainittiin niin, että harvinaisen huolellisesti valmisteltu muistio lukuisine linkkeineen toimi tiedonannon tiivistelmänä ja tarjosi samalla mahdollisuuksia aiheiden syventämiseen.


Pohjoismaat

Pohjoismaiden toimintatapaan EU-asioissa kuuluu hallituksen jatkuva raportointi kansanedustuslaitokselle ja muutenkin tietty avoimuus yhteisten asioiden hoidossa.

Seuraavassa vertailun vuoksi hallitusten raportit sisämarkkinoiden päivittämisestä. Vaikka kertaus on opintojen äiti, hieman keinotekoiselta vaikuttaa tiivistelmien lukeminen itse tiedonantonippuun perehtymättä, mutta näinhän voi olettaa ahkeran, kokousaineistoon perehtyvän kansanedustajan tekevän. Sisältäväthän muistiot toki hallitusten alustavat kannat.

Tanska
Tanskan kansankäräjien EU-valiokunnalle (Folketingets Europaudvalg) annettu muistio (grund- og naerhedsnotat) on varsin seikkaperäinen.

Vaikka markkinauudistuksilta odotettiin lähinnä myönteisiä vaikutuksia, muistiossa todettiin että arviot lainsäädäntövaikutuksista sekä yhteiskunta- ja yksityistaloudellisista seurauksista ovat mahdollisia vasta sitten, kun komissio antaa konkreettisia ehdotuksia.

Tanskan muistion mielenkiintoinen piirre oli (kohta 8) noin viikon pikakuuleminen, jossa esitetyt yleiset näkökohdat ja yksityiskohtainen kritiikki selostettiin. Muun muassa maan kuntaliiton (Kommunernes Landsforening KL) ja elinkeinoelämän keskusjärjestön Dansk Erhverv lausunnot syvensivät tarkastelua.

Loppupuolella hallituksen myönteinen yleinen alustava kanta ilmaistiin tarkemmin kohta kohdalta runsaalla neljällä sivulla.


Suomi

Suomesta löytyy hallituksen perusmuistio TEM2015-00456, joka 16 tiiviillä sivullaan on varsin yksityiskohtainen. Lähemmäs kahdeksan sivua menee hallituksen “Suomen” kantojen erittelyyn, minkä jälkeen seuraa kuvaava osuus Pääasiallinen sisältö, jota lainaamme muistutuksena strategian pääkohdista otsikkotasolla:

1. Luodaan mahdollisuuksia kuluttajille ja yrityksille

1.1. Mahdollistetaan vuorovaikutustalouden tasapainoinen kehittäminen
1.2. Autetaan pk-yrityksiä ja aloittelevia yrityksiä kasvamaan
1.3. Tehdään rajattomista palvelumarkkinoista totta käytännössä
1.4. Puututaan rajoituksiin vähittäismyyntisektorilla
1.5. Ehkäistään kuluttajien ja yrittäjien syrjintää

2. Kannustetaan modernisointia ja innovointia

2.1. Modernisoidaan standardisointijärjestelmä  
2.2. Avoimempia, tehokkaampia ja vastuullisempia julkisia hankintoja
2.3. Lujitetaan Euroopan teollis- ja tekijänoikeuksien puitteita

3. Varmistetaan käytännön toteutus

3.1. Noudattamisen ja älykkään täytäntöönpanon kulttuuri
3.2. Parannetaan palveludirektiivin toimivuutta uudistamalla ilmoitusmenettely
3.3. Vahvistetaan tavaroiden sisämarkkinoita  


Norja
Norjan hallitus antoi sisämarkkinastrategian julkistamispäivänä tiedotteen, jossa viittasi Euroopan talousalueen ja Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaiden jo kesällä tarjoamiin näkökohtiin: EEA EFTA Comment on the forthcoming Internal Market Strategy for Goods and Services; Brussels, 15 July 2015 Ref. 15-4308.

Mielipiteitä esitetään palveluista, tavaroista, molemmista yhdessä ja julkisista hankinnoista.   


Ruotsi

Nopean johdatuksen uuteen sisämarkkinastrategiaan tarjoaa Ruotsin hallituksen vuosikertomus (s. 162-163):
Regeringens skrivelse 2015/16:115 Verksamheten i Europeiska unionen under 2015

Hieman seikkaperäisemmän yleiskatsauksen asiakirjaviitteineen tarjoaa hallituksen muistio eduskunnalle:
Faktapromemoria 2015/16:FPM17 Inremarknadsstrategin; Utrikesdepartementet 2015-12-02

Kerrottuaan tiiviisti myönteisen yleiskantansa, Ruotsin hallitus kuvaa tiedonannon sisältöä ennen loppupuolen tarkempaa kannanottoa.


Vertailut ja oppiminen

Kuten näimme, kansanedustajat, talouden toimijat ja kansalaiset pystyvät seuraamaan hallitusten toimintaa EU-asioissa ainakin jonkinlaisella tarkkuudella.

Jäinkö kaipaamaan jotakin?

Virallinen tiedonanto, tässä COM(2015) 550, dokumentoitiin selkeästi kaikissa muistioissa joissa se oli mahdollista. Sitä vastoin arvokkaita valmisteluasiakirjoja ei käsitelty eikä edes mainittu.

Näin ollen analyysit, vertailut, tilastot ja argumentit voivat jäädä piiloon, kuten tässä tapauksessa perusteellisten oheisasiakirjojen osalta:  
Analysis and Evidence; SWD(2015) 202 final
Single Market Integration and Competitiveness in the EU and its Member States; SWD(2015) 203 final

Kansainväliset vertailut ovat verraton oppimisen väline, jos niitä halutaan käyttää.


Ralf Grahn