17. lokakuuta 2017

Arvioita komission EMU-pohdinta-asiakirjasta

Pian Euroopan komission julkaistua pohdinta-asiakirjansa talous- ja rahaliiton syventämisestä COM(2017) 291 valtiotieteilijä Protesilaos Stavrou kirjoitti blogiartikkelin On the EU reflection paper about euro reform: The EMU must become a state.

Haluan nostaa esille kirjoituksen, joka käsittelee EMU:n kehittämistä kansalaisen kannalta ja euroalueen yleisen edun näkökulmasta.  

Stavroun mukaan pohdinta-asiakirja on säällinen yhdistelmä rakentavaa itsekritiikkiä, tosiasioita ja käytännöllisiä etenemisehdotuksia. Kunnianhimon puute (antautuminen jo valmiiksi) ja tulevaisuusnäkymien epämääräisyys ovat heikkouksia. Komission pitäisi selkeämmin tuoda esille yleisen edun vaatimukset ja jättää omien agendojen ajaminen jäsenmaille.  

Tarvitaan euroalueen makrotason talouspolitiikasta vastaava keskustaho, mikä on talous- ja rahaliiton demokratisoinnin edellytys.

Suomalaistenkin lukijoiden ajatuksiin haluan tuoda lukusuosituksen ohella myös viimeisen kappaleen näkösälle ja pohdittavaksi:

The Commission’s work has to be recognised as largely positive. It would be even more so if alongside those reflection papers, some thematic documents were also drafted. Perhaps we could get concrete ideas on a European Treasury, a European Finance Minister, the incorporation of the Eurogroup in the wider Council framework, a redesign of the ESM’s governance, and so on. The point is to keep the debate going and to demonstrate that major reforms in Europe can enjoy input from citizens and their representatives at all levels of government. The opportunity to offer feedback such as with this blog post should not be underestimated. The more we discuss the EU and learn about it, the greater the likelihood of improving it.


Ari Åberg
Samaan suuntaan kirjoitti TEKin johtaja Ari Åberg keväisessä blogikirjoituksessaan komission valkoisen kirjan perusteella Suomi ei saa jäädä ulkokehälle:

Tässä tilanteessa Suomen on tarkkaan katsottava, missä joukoissa seistä. Korukuviokiemuroita ja kaavioita voi toki piirrellä, mutta ulkokehälle ei parane jäädä yhdessä änkyrävaltioiden kanssa. On mentävä mukaan ytimiin ja kehittämään tätä historiallista yhteisöä. On palattava Lipposen linjoille.
Hieman myöhemmin Åberg jatkoi kirjoittamistaan EMU-aiheisella blogimerkinnällä Riittääkö uskallus? Lyhyt katsaus EMUn kehittämispakettiin, joka päättyi seuraaviin toteamiin:

Euroryhmä näyttää nyt muodostuvan koko EU:n kehittämisen keskiöksi. Suomen päätös euroon liittymisestä osoittautuu nyt viisaaksi; Tanskan ja Ruotsin päätös pysyä ulkopuolella ei.
Suomen hallituksen pitää nyt huolehtia siitä, että se pysyy mukana tässä EU:n ytimessä. Pitää olla uskallusta olla mukana vaikuttamassa. Yhteispohjoismaisesta viitekehyksestä voi olla tässä yhteydessä vaikea puhua ennen kuin routa on ajanut porsaat kotiin.

***

Talous- ja rahaliittoa pitäisi kehittää unionin kansalaisten etujen mukaisesti. Tämä tarkoittaa yhteisen rahan lisäksi demokraattisesti hallittua, vahvaa ja iskunkestävää talouspolitiikkaa euroalueen tasolla.  


Ralf Grahn

IMF EU:n talous- ja rahaliiton uudistamisesta

Blogikirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen mainittiin puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Macronin antamat sykäykset EU:n tulevaisuuskeskusteluun, valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta, pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi ja Euroopan komission EMU-painopiste ennen viiden puheenjohtajan kertomuksen lyhyttä esittelyä. - Aloitteiden joukossa olisi pitänyt mainita Euroopan parlamentin päätöslauselmat, jotka viimeksi mainitsin kirjoituksessa Future of Europe to meet European Council.

Blogimerkintä Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi kertoi pääkohdat keskeneräisen EMU:n korjausajatuksista tulevaisuuskeskustelun osana.

Kun ainakin jotkin euroalueen maat muovaavat kantojaan lähinnä nollasummapelin hengessä, on aika katsoa  vastuullisuutta ja yhteisvastuuta sekä uudistustarpeita talous- ja rahaliitossa kokonaisuutena ja ulkopuolisin silmin.


Kansainvälinen valuuttarahasto

Kansainvälinen valuuttarahasto (International Monetary Fund IMF) julkaisi heinäkuun loppupuolella tämän vuoden niin sanotun maaraportin euroalueesta Euro Area Policies: 2017 Article IV Consultation, jossa johtajisto totesi suotuisamman  poliittisen ja taloudellisen tilanteen otolliseksi uudistusten jouduttamiseen sekä kansallisella että keskustasolla euroalueen rakenteiden (architecture) loppuun saattamiseksi.

Talous- ja rahaliiton rakenteiden osalta IMF:n johtajisto korosti muun muassa seuraavia uudistustarpeita:

Directors stressed that countries need to respect the Stability and Growth Pact, which is crucial to ensure the credibility of the fiscal framework and also important to build support for a central fiscal capacity. Developing such a capacity could go hand in hand with reforms to simplify the fiscal framework and make enforcement more automatic.
---
Directors urged further efforts to address nonperforming loans and low bank profitability, which, in part, requires countries to continue reforming their insolvency frameworks. They encouraged the European Commission to provide a blueprint for national asset management companies and clarity on State Aid requirements, which could help develop markets for distressed debt. Restructuring and consolidation in the banking sector should be incentivized by a firm approach to closing failing banks. Directors noted that the upcoming review of the Bank Recovery and Resolution Directive presents an opportunity to address any impediments to bank resolution.
Directors considered completing the banking union—with common deposit insurance and a common fiscal backstop—as an essential complement to risk reduction in the banking sector. They also noted that ring fencing of capital and liquidity within countries runs counter to the concept of a banking union. Directors agreed that Brexit gives greater urgency to building a capital markets union and that supervisory capacity needs to be correspondingly upgraded.

Asiantuntijaraportin keskeisiin sanomiin kuuluvat euroalueen yhdentymisen syventäminen ja viimeistely:

Euro area countries should grasp the opportunity provided by the recovery and the political momentum to push for deeper integration and complete the architecture of the Economic and Monetary Union (EMU).

Talouskriisin seurauksena euromaiden talouksien lähentyminen lakkasi ja kääntyi hajaantumiseksi. Asiantuntijaraportti painottaa lähentymisen ja yhteenkuuluvuuden merkitystä sekä yhdentymisestä koituvien hyötyjen jakamista (kohta 7). Alhaisen tuottavuuden maiden on syytä jouduttaa työ- ja tuotemarkkinoiden uudistamista.

Euroalueen sisäisten rakenneongelmien rinnalla protektionismin voimistuminen  (Yhdysvallat) ja Britannian lähtö EU:sta ovat lisänneet ulkoista epävarmuutta. Euromaiden joukossa populistiset politiikat ja sisäisten raja-aitojen nostaminen saattavat hankaloittaa ihmisten ja tuotteiden vapaata liikkuvuutta (kohta 15).  

Kohdasta 21, jonka toistan alla, alkaa kohtaan 57 jatkuva jakso jossa yksittäisiä uudistuksia käsitellään hieman tarkemmin (ennen valuuttarahaston asiantuntijoiden valitsemia kohokohtia kohdissa 58-69):

21. Actions at the central and national level are needed to address the euro area’s major risks and challenges. The euro area should grasp the current political momentum to push forward much-needed collective actions to strengthen the EMU. At the same time, a further widening of income gaps between countries could threaten the ability of policymakers to build support for common solutions. Decisive actions at the member-state level are essential to address the challenges: restart convergence, reduce imbalances, and address vulnerabilities. The desired policy mix covers actions on several fronts: (i) promoting structural reforms to boost potential growth; (ii) using fiscal space where available, while consolidating in high-debt countries; (iii) continuing monetary accommodation; (iv) repairing bank balance sheets; and (v) enhancing fiscal integration through a central fiscal capacity, completing the banking union, and advancing the capital markets union, as laid out in the EC’s recent Reflection Paper on the Deepening of the EMU.
 
Yhteisistä toimista mainittakoon euroalueen yhteinen vakautusjärjestely (budjettikapasiteetti):

38. Political determination is needed to strengthen the EMU. A common stabilization function would complement national budget stabilizers and allow smoother aggregate fiscal policy for the euro area. To have the necessary political support, it should not lead to permanent transfers, though a borrowing capacity would be needed to allow sufficient stabilization. The establishment of a CFC [Central Fiscal Capacity] could be combined with other EMU deepening measures, such as the creation of safe assets. With a CFC to support stabilization needs, national fiscal rules could focus on sustainability.

Pankkiunionin keskeneräisyyden osalta IMF:n raportti totesi kohdassa 50 eurooppalaisen talletussuojajärjestelmän suotavuuden:

Completing the banking union, by establishing a common deposit insurance scheme with a common fiscal backstop, would foster the free flow of liquidity and provide reassurance to supervisors that the bank-sovereign link is severed.

Pääomamarkkinaunionin jouduttamista ja tehostamista valuuttarahasto painotti (kohta 52):   

52. Faster progress on the capital markets union (CMU) action plan would foster greater international private risk sharing, helping better insure against adverse country-specific shocks. Greater harmonization of financial regulatory and supervisory regimes, and improved access to non-bank financing sources such as venture capital, would provide greater investor certainty and diversify firms’ funding options, boosting investment. There has been some forward momentum on the CMU, with the EU’s adoption of simple, transparent, and standardized (STS) securitization to bolster banks’ ability to provide credit, political agreement on a venture capital fund and regulation, and a revised prospectus regime to facilitate access to capital markets. However, improvements in other areas, such as securities ownership rules, and corporate insolvency proceedings, are pending. New action items added in light of the recent mid-term review of the CMU action plan, such as stronger supervisory powers for the European Securities and Markets Authority (ESMA), potential revisions to the prudential treatment of investment firms, and measures to encourage FinTech and sustainable finance, should further enhance the functioning of the Single Market. Completing the CMU action plan would improve the EU’s resilience to shocks and facilitate the efficient allocation of capital.
***
Kansainvälisen valuuttarahaston näkökohdat edistävät Euroopan parlamentin,  komission ja presidentti Macronin aloitteiden sekä euroalueen jäsenmaiden kantojen arviointia EU:n kansalaisen kannalta.


Ralf Grahn

10. lokakuuta 2017

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi

Kirjoituksessa Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen näimme muun muassa viiden puheenjohtajan raportin, virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, jonka piti toimia pohjana tulevalle keskusteluasiakirjalle, jonka puoleen nyt käännymme:
Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)
Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)
Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)

Tuumasta toimeen?

Talous- ja rahaliiton (economic and monetary union, EMU) kehittämistä palvelevana virikkeenä jäsenmaiden johtajille pohdinta-asiakirja lainaa jo sivulla 2 hieman lyhennellen heidän Rooman julistuksensa toista kohtaa, jossa he lupasivat tehdä työtä seuraavan puolesta:

Vauras ja kestävästi kehittyvä Eurooppa: unioni, joka luo kasvua ja työpaikkoja, jonka vahvat, verkottuneet ja teknologisen muutoksen sisäistäneet kehittyvät sisämarkkinat sekä vakaa ja entistä vahvempi yhteinen raha avaavat mahdollisuuksia kasvuun, koheesioon, kilpailukykyyn, innovointiin ja vaihtoon erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille; unioni, joka edistää jatkuvaa ja kestävää kasvua investoinnein, rakenneuudistuksin ja talous- ja rahaliiton viimeistelyyn tähtäävin toimin; unioni, jonka taloudet lähentyvät toisiaan; unioni, jossa energian saanti on turvattu ja energian hinnat kohtuulliset ja jossa on puhdas ja turvallinen ympäristö.

Keskeneräinen EMU

Mukavan alun jälkeen pohdinta-asiakirja lähestyy varsinaista pohdittavaa, yhteisen rahan ja perimmältään kansallisen talouspolitiikan ristiriitaa  (sivut 5-6):

Talous- ja rahaliitto on nyt vahva, mutta se on edelleen epätäydellinen. Talous- ja rahaliiton rahapoliittinen pilari on hyvin kehittynyt, kuten Euroopan keskuspankin (EKP) asema osoittaa. Talouspoliittisen pilarin kehitys on sitä vastoin jäänyt jälkeen. Koska talouspolitiikka on EU:n tasolla vähemmän yhdentynyt, sen avulla ei ole mahdollista täysillä tukea rahapolitiikkaa ja kansallisia talouspolitiikkoja. Tämä osoittaa, että tarvitaan lisää poliittista tahtoa talous- ja rahaLIITON vahvistamiseen. Luottamusta on lujitettava kaikkialla: sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten välillä ja myös suhteessa suureen yleisöön.

Tämä on osoitus siitä, että euron matka on vasta alussa. Tarve lujittaa sen rakennetta on otettava vakavasti. Tähänastisista saavutuksista ei pidä peräytyä. Kesäkuussa 2015 hyväksytyssä viiden puheenjohtajan kertomuksessa muistutettiin tarpeesta viimeistellä Euroopan talous- ja rahaliitto ja kaavailtiin toimia, joita tätä varten olisi toteutettava vuoteen 2025 mennessä. Kertomuksella käynnistettiin näiden toimien ensimmäinen vaihe, ”tiivistetään tekemällä”, joka jatkuu kesäkuuhun 2017 asti. Toisen vaiheen jatkotoimista kohti vuotta 2025 on kuitenkin vielä keskusteltava ja sovittava jäsenvaltioiden kesken.

Tiivistetysti talousliiton puutteiden korjaaminen vaatii (s. 21):

Nyt esitetyt vaihtoehdot edellyttävät toimia kolmella keskeisellä osa-alueella: 1) aidon rahoitusunionin viimeistely; 2) yhdentyneemmän talous- ja finanssivakausunionin luominen; 3) demokraattisen vastuuvelvollisuuden ankkurointi ja euroalueen instituutioiden vahvistaminen.  


Valuvian paikkailua?

Pohdinta-asiakirja esittelee euron historiaa, talous- ja rahaliiton viimeistely-yrityksiä, pohdintoja tulevaisuudesta ja viimein päätelmiä. Karkeat puitteet savijaloin seisovan jättiläisen sitkeille korjailuyrityksille esitetään sivulla 35 (ja havainnollistetaan edelleen liitteessä 1 yhdellä aanelosella):

Ensimmäinen vaihe ulottuu vuoden 2019 loppuun. Tänä aikana pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni olisi saatava valmiiksi niiden elementtien osalta, jotka on jo esitetty. Näitä ovat yhteisen kriisinratkaisurahaston varautumisjärjestely, toimenpiteet, joilla edelleen vähennetään rahoitusalan riskejä, ja eurooppalainen talletussuojajärjestelmä. Voitaisiin testata myös uusia välineitä, kuten parempia taloudellisen ja sosiaalisen lähentymisen standardeja. Demokraattista vastuuvelvollisuutta ja talous- ja rahaliiton rakenteen toimivuutta parannettaisiin vähitellen.

Toisessa vaiheessa, vuosina 2020–25, talous- ja rahaliiton rakenne viimeisteltäisiin. Siihen sisältyisi pidemmälle meneviä toimenpiteitä, joilla täydennetään rahoitusunionia, mahdollisesti euroalueen turvallisella sijoitusvälineellä ja muuttamalla valtion joukkovelkakirjalainojen sääntelykohtelua. Lisäksi voitaisiin harkita julkistalouden vakautusjärjestelyä. Tämän seurauksena institutionaalista rakennetta voitaisiin muuttaa merkittävämmin.

Selkeästi ja aiheeseen nähden ymmärrettävästi kirjoitettu pohdinta-asiakirja kutsuu talousliiton puutteiden ymmärtämiseen ja paikkailumahdollisuuksien miettimiseen. Tältä osin asiakirja voi avartaa näköaloja ja keskustelua kansallisten siilojen ohi nykymuotoisen Euroopan unionin ja euroalueen piirissä.

Pohtimatta jää kuitenkin millainen olisi kansalaisten omistukseen ja etuun perustuva euroalue (EU) rahoineen demokratian, talouskasvun ja vakauden kannalta.


Ralf Grahn

9. lokakuuta 2017

Euroopan tulevaisuus: talous- ja rahaliiton syventäminen

Syyskuussa keskustelu Euroopan tulevaisuudesta sai kaksi merkittävää sykäystä. Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude  Juncker esitti unionin tilaa 2017 koskevassa puheessaan SPEECH/17/3165 vuoden 2018 työohjelman aloitteiden lisäksi mahdollisuuksia perussopimusten joustojen hyödyntämiseen EU:n toimintakyvyn vahvistamiseksi.  
Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Sorbonnen palopuhe oli ennen kaikkea vetoomus ulkoisesti ja sisäisesti vahvan Euroopan puolesta, mutta tarjosi samalla lukuisia esimerkkejä arjen uudistuksista ja EU-sopimusten muuttamisesta; Twitterissä #InitiativeEurope.

Suomalaisittain ilahduttaa DebattiBaari, jonka Euroopan unionin rakentamista koskeva keskustelu näkyy myös Twitterissä, aihetunnisteella #EUdebatti.

Toinen myönteinen asia on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n muutama päivä sitten julkaisema kannanotto Näkemyksiä EU:n tulevaisuudesta (28 sivua), joka puoltaa Suomen pysymistä integraation etujoukossa ja esittää yritysmaailman näkemyksiä komission viiden pohdinta-asiakirjan tiimoilta.

Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on koota perusaineistoa talous- ja rahaliiton tulevaisuutta koskevaan keskusteluun.  


Euroopan tulevaisuus  
Maaliskuun 1. päivänä komissio oli julkaissut tiedonannon Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta: Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 vuoteen 2025 mennessä; Bryssel 1.3.2017 COM(2017) 2025 final. Siinä komissio lupasi jatkoa tulevaisuuskeskustelulle ja uusia avauksia (sivu 18):

Euroopan komissio osallistuu tähän keskusteluun esittämällä tulevina kuukausina keskusteluasiakirjat seuraavista aiheista:
• EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittäminen;
• talous- ja rahaliiton syventäminen kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta;
• globalisaation hallinta;
• EU:n puolustuksen tulevaisuus;
• EU:n rahoituksen tulevaisuus.
EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun uusien käänteiden seuraamisessa auttaa aihetunniste #FutureOfEurope.


EMU-pohdinta-asiakirja

Keskusteluasiakirjan nimi täsmentyi julkaisuvaiheessa pohdinta-asiakirjaksi.

Kolmisen kuukautta Valkoisen kirjan jälkeen komissio julkaisi talous- ja rahaliiton (economic and monetary union EMU) keskeneräisyyden korjaamiseen tähtäävän pohdinta-asiakirjan ja kolme liitettä, joilla on erityistä merkitystä euroalueen kannalta:

Pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämiseksi; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final (36 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 1 (mahdollinen etenemissuunnitelma; 2 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 2 (talous- ja rahaliiton välineet; 4 sivua)

Liite pohdinta-asiakirjaan; Bryssel 31.5.2017 COM(2017) 291 final ANNEX 3 (keskeiset talouden suuntaukset euroalueella; 5 sivua)
Valkoisessa kirjassa - Twitter-keskustelu  #FutureOfEurope - komissio oli siis luvannut, että talous- ja rahaliiton syventämistä käsitellään kesäkuussa 2015 esitetyn viiden puheenjohtajan raportin pohjalta. Näin ollen esitän tässä vain muistutuksen EMU:n asemasta komission poliittisten painopisteiden joukossa ennen siirtymistä viiden puheenjohtajan raporttiin.


Kymmenen painopistettä: 5. EMU  
Puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin johtaman komission poliittisten suuntaviivojen kymmenen painopistettä löytyvät kätevästi julkaisusta Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen muutoksen ohjelma (vuodelta 2014). Viidentenä prioriteettina mainitaan syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto.

Euroopan komission painopisteiden verkkosivu Syvempi ja oikeudenmukaisempi talous- ja rahaliitto, Twitterissä #deepeningEMU, viittaa viiden puheenjohtajan raporttiin ja esittelee muutamalla sanalla tarvittavien uudistusten keskeiset alat: talousunioni, rahoitusunioni, fiskaaliunioni, poliittinen unioni ja euroopan sosiaalinen pilari.

Tähän mennessä euron ovat ottaneet käyttöön 19 valtiota ja euroalueen asukasmäärä on 341 miljoonaa. Yhteinen raha ja kansallinen talouspolitiikka synnyttävät jännitteitä ja vaaroja.
 

Viiden puheenjohtajan kertomus  

Viiden puheenjohtajan kertomus (Five presidents’ report), virallisesti Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely, valmistui vuoden 2015 kesäkuussa puheenjohtaja Junckerin johdolla, mutta “tiiviissä yhteistyössä” olivat mukana Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk eurohuippukokouksen puheenjohtajana, euroryhmän puheenjohtaja Jeroen Dijsselbloem, Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi ja Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz.

Raportin johdannossa esitetään tavoitteet pähkinänkuoressa:

Tämä kertomus heijastelee viiden puheenjohtajan pohdintoja ja keskusteluja. Se keskittyy euroalueeseen, sillä valtioilla, joilla on yhteinen valuutta, on erityisiä yhteisiä haasteita, etunäkökohtia ja velvollisuuksia. Tiiviimmän talous- ja rahaliiton kehittäminen on kuitenkin avoinna kaikille EU:n jäsenvaltioille. Kehittämisen tulisi olla läpinäkyvää, ja siinä tulisi säilyttää sisämarkkinoiden kaikinpuolinen eheys. Itse asiassa kun sisämarkkinat saadaan viimeisteltyä ja niitä hyödynnetään täysimääräisesti tavaroiden ja palveluiden alalla, digitaali- ja energia-alalla sekä pääomamarkkinoilla, tämän tulisi osaltaan edistää vahvempaa kehitystä talousunionia kohti, samalla kun kehitys luo lisää työpaikkoja ja vauhdittaa kasvua.

Se, että talous- ja rahaliitto saadaan valmiiksi, ei ole sinänsä päämäärä. Se on keino, jolla annetaan paremmat ja oikeudenmukaisemmat elinolosuhteet kaikille kansalaisille. Sen avulla unioni valmistautuu maailmanlaajuisiin tulevaisuuden haasteisiin, ja sillä annetaan jokaiselle unionin jäsenvaltiolle tilaisuus vaurastua.

Kertomuksen sivuilla 4 ja 5 esitetään tarvittavien uudistusten avainsanat tiivistelmineen:

Edistystä on tapahduttava neljällä osa-alueella: ensiksi kohti todellista talousunionia, joka varmistaa, että jokaisella taloudella on rakenteelliset edellytykset vaurastua rahaliitossa. Toiseksi kohti rahoitusunionia, joka varmistaa valuuttamme eheyden kaikkialla rahaliitossa ja lisää riskinjakoa yksityissektorin kanssa. Tämä tarkoittaa pankkiunionin viimeistelemistä ja pääomamarkkinaunionin kehittämisen kiihdyttämistä. Kolmanneksi kohti fiskaaliunionia, joka tuottaa sekä julkisen talouden kestävyyttä että vakautta. Ja lopuksi kohti poliittista unionia, joka antaa pohjan kaikelle yllä mainitulle välineinään demokraattinen oikeutus, vastuuvelvollisuus ja toimielinten vahvistaminen.

Jatkossa 26-sivuisessa kertomuksessa käsitellään kutakin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä (vuoteen 2025 mennessä), joskin etenemisen tulisi tapahtua pääteasemaa koskevan näkemyksen pohjalta. Liitteissä esitetään etenemissuunnitelma, yhdennetympi talouspolitiikan EU-ohjausjakso sekä neuvoa-antavaa Euroopan finanssipoliittista komiteaa koskevat pääperiaatteet.


Ralf Grahn

3. lokakuuta 2017

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustaminen

Eilinen kirjoitus Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta esitteli etenemissuuntia etsivän asiakirjan COM(2017) 206, jonka Euroopan komission Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 oli luvannut.

Huhtikuun 26. päivänä 2017, siis pohdinta-asiakirjan ilmestyspäivänä, komissio julkaisi myös tiedonannon:
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 250 final (11 sivua)

Mikä oli sosiaalista ulottuvuutta koskevan pohdinta-asiakirjan ja sosiaalisen pilarin perustamistiedonannon suhde? Jälkimmäisen asiakirjan sivulla 3 esitetään:

Tässä tiedonannossa esitetään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja hahmotellaan toimia sen toteuttamiseksi. Tiedonannon ohessa esitetään joukko lainsäädännöllisiä ja muita ehdotuksia, jotka liittyvät työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen, työntekijöille suunnattavaan tiedottamiseen, sosiaalisen suojelun saatavuuteen ja työaikaan. Pilarin toimintaperiaatteen mukaisesti näillä ehdotuksilla – kunhan ne hyväksytään –, päivitetään ja täydennetään EU:n säännöstöä. Itse pilarin tekstin tueksi esitetään komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa kutakin periaatetta ja oikeutta selostetaan tarkemmin. Lisäksi otetaan käyttöön erityinen sosiaali-indikaattorien tulostaulu, jonka avulla seurataan tilanteen edistymistä käytännössä. Tulostaululla seurataan kehityksen suuntaa ja tuloksia eri maissa, ja siitä saadaan osviittaa talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annettavaan poliittiseen ohjaukseen. Koko EU:n osalta tulostaulu auttaa arvioimaan edistymistä ”sosiaalisen AAA-luokituksen” saavuttamisessa.

Sosiaalinen pilari on luotu lähinnä euroalueen maita varten, mutta muutkin EU-maat voivat soveltaa sitä (sivu 5).

Komissio on tiedonannon päivänä antanut suosituksen, mutta tavoitteena on EU:n toimielinten yhteinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (sivu 8):

Komissio ehdottaa, että EU:n toimielimet antavat juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista. Komissio virittää yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa asiasta keskustelua tänään esitetyn julistusluonnoksen pohjalta. Ruotsissa kuluvan vuoden marraskuun 17. päivänä järjestettävä sosiaalialan huippukokous tarjoaa keskeisen tilaisuuden ohjata tätä työtä eteenpäin ottaen huomioon laajemman keskustelun Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta. Sillä välin pohjana toimii tänään annettu suositus, ja tämä tiedonanto muodostaa puitteet komission tuleville toimille. Tänään hyväksyttyä suositusta muutetaan EU:n toimielinten lopullisen yhteisen julistuksen valossa.
Sosiaalisen pilarin ylevät tavoitteet (liikkuvien) kansalaisten mahdollisuuksien parantamiseksi on tiivistetty seuraavasti (sivu 10):

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään konkreettisia periaatteita ja oikeuksia, jotka on muutettava toimiksi niin EU:n tasolla kuin kansallisestikin. Pilarissa annetaan etusija kansalaisille ja esitetään yhteinen suunnitelma, jolla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia ja pääsyä työmarkkinoille, oikeudenmukaisia työehtoja ja -oloja sekä sosiaalista suojelua ja osallisuutta. Nämä periaatteet ja oikeudet ovat olennaisia myös EU27:n tulevaisuudesta käytävässä laajemmassa keskustelussa.

Vielä muutama viite kiinnostuneille.


Komission suositus 2017/761

Komission tilapäiseksi tarkoitettu SEUT-sopimuksen 292 artiklan nojalla antama suositus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä (EUVL 29.4.2017 L 113/56):

Komission suositus (EU) 2017/761, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2017, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista


Sosiaalisen pilarin oheisasiakirjat
Oheisasiakirjoina, joihin viitattiin useaan otteeseen tiedonannossa,  julkaistiin komission yksiköiden valmisteluasiakirjat. Ne sisältävät tulostaulun, tarkemman erittelyn ja kertomuksen julkisesta kuulemisesta:  

Sosiaali-indikaattorien tulostaulu; Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 200 final (6 sivua)

Oheisasiakirja komission tiedonantoon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta; Bryssel 26.4.2017 SWD(2017) 201 final (80 sivua)

Commission Staff Working Document: Report of the public consultation; Brussels, 26.4.2017 SWD(2017) 206 final (53 sivua)


Ralf Grahn

2. lokakuuta 2017

Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta

Komissio lupasi 1. maaliskuuta 2017 ilmestyneessä valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta COM(2017) 2025 osallistua tulevaisuuskeskusteluun esittämällä keskusteluasiakirjat viidestä aiheesta.

Julkistamisvaiheessa komissio siirtyi käyttämään käsitettä pohdinta-asiakirja (reflection paper); linkin takaa löytyvät pohdinta-asiakirjojen tarkat viitetiedot. Kirjoituksessa EU social market economy and social pillar on kooste aikaisemmista blogimerkinnöistä, jotka koskevat sosiaalista markkinataloutta ja kehitteillä olevaa sosiaalisten oikeuksien pilaria.


Pohdinta-asiakirja sosiaalisesta ulottuvuudesta

Pikakatsauksen tarjoaa komission 26. huhtikuuta 2017 julkaisema lehdistötiedote IP/17/1008 EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisestä vuoteen 2025 mennessä.

Valkoisen kirjan skenaarioajattelua 27 jäsenmaan unionista jatketaan työelämään ja liikkuvuuteen painottuvan sosiaalipolitiikan kannalta. (Suomalaisen mielikuva sosiaalipolitiikasta voi olla erilainen kuin SEUT-sopimuksen X osaston, siis artikloiden 151-161 hahmottama sosiaalipolitiikka.)

Viralliset pohdinta-asiakirjat löytyvät toki tässäkin komission politiikkasivujen kautta, mutta kieliversioiden, liiteasiakirjojen, luotettavuuden ja pysyvyyden kannalta haen ne mieluiten käsiini  oikeusportaali Eur-Lexin kautta:
Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final (34 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 1 (2 sivua)

Liite asiakirjaan Pohdinta-asiakirja Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta; Bryssel 26.4.2017 COM(2017) 206 final ANNEX 2 (2 sivua)


Rooman julistus

Rooman sopimusten 60-vuotisjuhlien yhteydessä EU:n jäsenmaiden johtajien antama Rooman julistus, jonka tavoitteiden joukossa oli sosiaalisesti vastuuntuntoinen unioni, tarjosi pohdinta-asiakirjan alkupuolella (sivu 3) aiheen lainaukselle (proosallisemmin julistuksen kohdasta 3):

”Näinä muutoksen aikoina, tietoisina kansalaistemme huolenaiheista, sitoudumme Rooman agendaan ja lupaamme tehdä työtä [...] sosiaalisen Euroopan hyväksi: unioni, joka kestävän kasvun pohjalta edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä koheesiota ja lähentymistä huolehtien samalla sisämarkkinoidensa eheydestä; unioni, joka ottaa huomioon kansallisten järjestelmien monimuotoisuuden ja työmarkkinaosapuolten avainaseman; unioni, joka edistää naisten ja miesten tasa-arvoa sekä kaikille kuuluvia oikeuksia ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; unioni, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä; unioni, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta Euroopasta; unioni, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta.”  

Tästä pohdinta-asiakirja jatkoi luonnollisesti (sivu 7):

Kun 27 jäsenvaltion EU hahmottelee tulevaisuuttaan, on välttämätöntä käydä keskustelua myös sen sosiaalisesta ulottuvuudesta. Eurooppa on viime vuosina joutunut toimimaan palomiehenä ”sammuttaessaan” yhä uusia kriisejä. Nyt on aika summata kokemukset ja kääntää uusi sivu. Sitä varten on omaksuttava pidemmän aikavälin näkökulma ja tarkasteltava kriittisesti perustavanlaatuisimpia taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.


Viisi skenaariota

Nykytilanteen ja muutosvoimien kuvaamisen jälkeen pohdinta-asiakirja siirtyy käsittelemään EU-maiden mahdollisia etenemistapoja (sivulta 22), jolloin ensimmäiseksi nousee eteen mitä valkoisen kirjan viisi skenaariota tarkoittavat sosiaalipolitiikan kannalta Euroopan unionin tasolla. Tällöin piirtyvät seuraavat hahmotelmat tulevaisuuden vaihtoehdoista:

Jatketaan entiseen tapaan
  • Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia vaalitaan koko unionin alueella.

Sisämarkkinat etusijalle
  • Unionin oikeuteen perustuvia kansalaisten oikeuksia saatetaan jossakin vaiheessa rajoittaa.
  • Erot säilyvät kuluttaja-, sosiaali- ja ympäristöasioihin liittyvissä normeissa, verotuksessa ja julkisten tukien käytössä.
  • Vaarana on kilpailu siitä, kenen sääntely on alhaisimmalla tasolla.
  • Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta ei taata.

Halukkaat tekevät enemmän yhdessä
  • Kansalaisilla on erilaiset unionin oikeuteen perustuvat oikeudet sen mukaan asuvatko he jäsenvaltiossa, joka on päättänyt tehdä enemmän yhteistyötä, vai jäsenvaltiossa, joka on päättänyt toisin.
  • Jokin jäsenvaltioiden ryhmä voi päättää yhdenmukaistaa verotusta tai sopia yhteisistä sosiaalisista normeista, mikä vähentää sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja veropetoksia ja auttaa työolojen parantamisessa.
  • Kaikki 27 jäsenvaltiota vahvistavat edelleen sisämarkkinoita ja niiden neljää vapautta.

Tehdään vähemmän mutta tehokkaammin
  • Unionin oikeuteen perustuvat kansalaisten oikeudet vahvistuvat aloilla, joilla jäsenvaltiot tekevät enemmän yhdessä, ja heikkenevät muilla aloilla.
  • Kuluttajansuojan, ympäristön ja työterveyden ja -turvallisuuden aloilla siirrytään normien yksityiskohtaisesta yhdenmukaistamisesta kohti vähimmäisvaatimuksia.
  • Palkoissa, sosiaalilainsäädännössä ja veroasteissa on edelleen merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä.

Tehdään paljon enemmän asioita yhdessä
  • Kansalaisilla on enemmän suoraan unionin oikeuteen perustuvia oikeuksia.
  • Euroalueella koordinoidaan julkista taloutta, sosiaaliasioita ja verotusta aiempaa tiiviimmin.
  • EU:n rahoitusta lisätään talouskehityksen vauhdittamiseen sekä alueellisten, kansallisten ja alakohtaisten häiriöiden lievittämiseen.


Kaikkien potentiaali käyttöön

Varsin yleisluonteisesti, mutta eräänlaisena ydinajatuksena pohdinta-asiakirja tuo sivulla 24 esille jokaisen yksilön ja koko yhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämisen:

EU:ssa vallitsee kasvava yhteisymmärrys siitä, että selviytymiskykyisten yhteiskuntien rakentaminen edellyttää tasavertaisia mahdollisuuksia, jotta jokainen saa hyvän alun elämälleen ja pystyy voittamaan vaikeudet ja hyödyntämään omaa potentiaaliaan.

Kuten hyvin tiedetään, tähän tarvitaan ainakin seuraavia toimia: panostetaan lapsiin, jotta he saavat parhaan alun elämälleen; panostetaan nuoriin, osaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen; helpotetaan muutosvaiheita työuran aikana ja siirrytään elinikäisen työpaikan ajattelumallista elinikäisen työllisyyden malliin, mukaan lukien itsenäinen ammatin harjoittaminen; edistetään pidempää ja terveempää elämää ehkäisemällä sairauksia ja parantamalla työoloja ja vanhustenhoitoa; edistetään sukupuolten tasa-arvoa jäljellä olevien erojen kuromiseksi umpeen ja vakiinnutetaan kahden elättäjän perheen käsite; huolehditaan aktiivisesta osallistamisesta ja torjutaan syrjintää, jotta jokainen voisi elää ihmisarvoista elämää; helpotetaan liikkuvuutta ja huolehditaan maahanmuuttajien onnistuneesta kotouttamisesta; edistetään kansalaisvaikuttamista, kulttuuria ja vuoropuhelua, joista on myös taloudellista hyötyä.


Sosiaalisen ulottuvuuden määränpää?

Euroopan unionin jäsenmaat voivat oppia toisiltaan, mutta myös käyttää EU:n rajallisia välineitä lainsäädännön, ohjauksen, rahoituksen ja yhteistyön osalta (sivu 26), josta pohdinta-asiakirja siirtyykin pikkuhiljaa kolmen etenemisvaihtoehdon tarkempaan pohdintaan:

  • ”sosiaalinen ulottuvuus” rajoitetaan koskemaan ainoastaan vapaata liikkuvuutta
  • halukkaat voivat tehdä enemmän sosiaaliasioissa
  • EU27 syventää sosiaalista ulottuvuutta yhdessä.

Pohdinta-asiakirjassa pyrkii avaamaan keskustelua, jolla pitäisi ensi sijassa vastata kahteen avoimeen kysymykseen (sivu 34):

Mihin haasteisiin jäsenvaltioiden pitäisi puuttua yhdessä?

Mitä lisäarvoa EU:n tason välineillä saadaan näihin toimiin?


Sosiaalinen pilari
Mainittakoon selvyyden vuoksi että Euroopan komissio pohdinta-asiakirjan julkistamispäivänä antoi tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta COM(2017) 250 ja toi julkisuuteen kolme komission osastojen työasikirjaa.


Ralf Grahn