29. marraskuuta 2017

Kauppakumppani Vietnam

Pohjois-Korean fallistiset ohjukset syöksyvät mihin sattuu, mutta meitä kiinnostavat Aasian kehittyvät maat, niiden joukossa Vietnam.

Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016, neuvoston asiakirja 12816/17, sisältää varsin yksityiskohtaisen jakson ‘Ihmisoikeudet kaikessa EU:n ulkoisessa politiikassa’, jonka kauppaa koskevan osuuden (s. 49-51 ) tulevaa sisältöä hahmotetaan ensimmäisessä kappaleessa:

Kauppapolitiikan avulla voidaan tukea ihmisoikeuksien edistämistä ja kunnioittamista kolmansissa maissa EU:n muun ulkoisen politiikan ja etenkin kehitysyhteistyön yhteydessä. Vuonna 2015 annetussa tiedonannossa "Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa" tarjotaan EU:n tukea kehitysmaille, etenkin heikoimmassa asemassa oleville ja vähiten kehittyneille maille, jotta ne pääsisivät mukaan globaaliin kauppajärjestelmään ja saisivat kansainvälisestä kaupasta mahdollisimman paljon hyötyä. Tähän liittyy monia eri politiikan välineitä, myös EU:n kauppaa tukeva kehitysyhteistyö, yksipuolisten kauppaetuuksien järjestelmä sekä kahdenvälisten ja alueellisten kauppasopimusten määräykset. Ihmisoikeusnäkökohdat, muun muassa perusperiaatteet ja työtä koskevat oikeudet, on otettu huomioon yksipuolisissa etuuksissa, EU:n vientivalvontapolitiikassa ja EU:n kahdenvälisissä vapaakauppasopimuksissa.  

Millainen on kauppakumppani Vietnam, joka osallistuu kirjoituksessa EU ja Aasian mahdollisuudet mainittuihin Asem-kokouksiin ja kuuluu ASEAN-järjestöön?  


Vietnam ja EU:n arvot  

EU:n ihmisoikeuskertomuksen mukaan Vietnamin sosialistinen tasavalta (s. 335-337) tarjoaa runsaasti kehittämiskohteita:

Vakaan talouskasvun ansiosta väestön sosioekonominen tilanne parani jonkin verran vuonna 2016, mutta kansalais- ja poliittisten oikeuksien rikkominen jatkui. Ihmisoikeuksien puolustajia häirittiin ja pidätettiin, ja osa tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin. Myönteistä kehitystä edustivat poliittisen toimintatilan avautuminen yleisön päästessä osallistumaan joidenkin lakien laadintaan ja YK:n kidutuksen vastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanon seuranta Vietnamin YK:n ihmisoikeusneuvoston UPR-arvioinnin puitteissa antamien sitoumusten mukaisesti.

EU:n prioriteettina on edistää sananvapautta ja oikeusvaltioperiaatetta. EU osallistuu myös aktiivisesti ihmisoikeuksien puolustajien suojelemiseen ja kansalaisjärjestöjen ja osallistuvan demokratian kehittämisen tukemiseen.

EU:n työkaluihin kuului kertomuksen mukaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (European Instrument for Democracy and Human Rights EIDHR), joka tuki kansalaisjärjestöjen hankkeita myös Vietnamissa.

Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenmaissa toimittaman säännöllisen ihmisoikeuksien UPR-tarkastuksen (Universal Periodic Review UPR) toinen kierros Vietnamin osalta päättyi YK:n ihmisoikeusneuvoston päätökseen 20. kesäkuuta 2014. Varsinainen asia löytyy UPR-työryhmän raportista ja eräänlaisena ennusteena Vietnamin vastaus.

Ulkoministeriön parin viikon takainen matkustustiedote Vietnamista pitää maata suhteellisen turvallisena, mutta turisteihin kohdistuvat varkaudet ja huijaukset ovat varsin tavallisia kaupungeissa. Seksuaalivähemmistöjen karsastamisen ohella tiedote ei käsittele kansalaisvapauksia.


Vietnam vertailuissa

Eurostatin tilastojulkaisu Asia-Europe meeting (ASEM): A statistical portrait (2016 edition) tarjoaa sekä alueellisia että maakohtaisia vertailukohtia Euroopasta (EU, Norja ja Sveitsi) ja Aasian Asem-maista, Vietnam mukaan lukien.

Tuoreempi on kuitenkin Maailman valuuttarahaston (IMF) Vietnamin maasivu, jolla lähes 94 miljoonan asukkaan maalle ennakoidaan 6,3 prosentin talouskasvua vuonna 2017.

IMF:n valoisa World Economic Outlook, October 2017 ennustaa maailmalle 3,6 prosentin talouskasvulle vuonna 2017 ja 3,7 prosentin lisäystä vuonna 2018, joten Vietnam on selkeästi nopeasti kasvava talous.   

World Economic Forumin (WEF) Global Competitiveness Index 2017-2018 -kilpailukykyvertailun 137 talouden joukossa Vietnam on sijalla 55. WEF piti Yhdysvaltojen vetäytymistä 2016 allekirjoitetusta Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta (Trans-Pacific Partnership Agreement TPP) takaiskuna Vietnamin vientitaloudelle, vaikka uskoi maan talouskasvun jatkumiseen.
USA:n irrottauduttua TPP:stä, joka olisi kattanut 40 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta, yhdentoista muun maan hallitukset - joukossa Vietnam - ovat jo päässeet yhteisymmärrykseen sopimuksen elvyttämisestä ja mukauttamisen pääkohdista: Trans-Pacific Partnership Ministerial Statement 11 November 2017 liitteineen. Uusi nimi ja lyhenne tekevät tuloaan tietoisuuteemme: Comprehensive and Progressive Agreement for Trans-Pacific Partnership (CPTPP).
Maailmanpankin (World Bank) Doing Business 2018 -raportissa Vietnam on sijalla 68, kun tutkittuja talouksia on 190.

Tutkitusta 176 taloudesta Transparency Internationalin Corruption Perceptions Index 2016 rankkasi Vietnamin sijalle 113, joten parantamisen varaa on.  


EU:n ja Vietnamin suhteet

Monipuolisen johdatuksen Euroopan unionin ja Vietnamin suhteisiin tarjoaa EU:n ulkosuhdehallinnon (European External Action Service EEAS) edustuston verkkosivu, joka etenee poliittisista ja kaupallisista suhteista kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun.

Euroopan komission tuore tiivistelmä kauppaneuvotteluista, Overview of FTA and other trade negotiations, kertoo että kun EU:n ja Vietnamin vapaakauppasopimuksen neuvottelut on viety päätökseen sopimuksen tekninen tarkastaminen ja tekstien kääntäminen ovat käynnissä:

Current status

On 2 December 2016, Commission President Juncker and Vietnamese Prime Minister Dung announced the formal conclusion of the negotiations for an EU-Vietnam FTA.  


Next steps

On 1 February 2016, the preliminary text of the Agreement was published on DG Trade’s website together with a Commission Staff Working Document on Human Rights and Sustainable Development in the EU-Vietnam Relations with specific regard to the EU-Vietnam Free Trade Agreement. The legal review of the text is almost completed. The text will then be translated into all official EU languages and into Vietnamese before being presented to the Council for signature and conclusion and the European Parliament for consent. Subject to the decision making procedures of these two co-legislators, it is expected that the agreement could enter into force by the end of 2018. Preparations to ensure swift practical implementation of this FTA are on-going.


Ralf Grahn

28. marraskuuta 2017

EU ja Aasian mahdollisuudet

Euroopan unioni on perussopimusten perusteella maailmanparantaja. SEU-sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan nojalla EU:n toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu sen perustamisen, kehittämisen ja laajentumisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin, joita unioni pyrkii edistämään muualla maailmassa: demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvo ja yhteisvastuu sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen.

Aasia on ihmisiä, talouskasvua, mahdollisuuksia ja haasteita täynnä, poliittisten suhteiden vanavedessä myös  suomalaisille ja muille eurooppalaisille yrityksille.


EU ja Asem

Viimeksi Euroopan unioni ja Aasian maat tapasivat korkealla tasolla 53 maan Asemin (Asia-Europe Meeting ASEM) ulkoministerikokouksessa, jossa korkea edustaja Federica Mogherini avajaisseremoniassa 20. marraskuuta 2017 hahmotti EU:n pyrkimyksiä Aasian maiden kanssa ja yleisemmin maailmassa.
Asemin 13. ulkoministerikokouksen verkkosivu ja puheenjohtajamaan julkilausuma liitteineen valaisevat Myanmarissa 20.-21.11.2017 pidetyn kokouksen aiheita rauhan, kestävän kehityksen ja moninaisten kehityshankkeiden laajan sateenvarjon alla.

Yleistä julkilausumaa täydentävät liitteet tarjoavat runsaasti poliittisia ja taloudellisia mahdollisuuksia eurooppalaisille toimijoille, myös yksityisellä sektorilla:

Annex I ASEM Connectivity (Definition, Scope of Work and Timeline)

Silkkitiestä tietoliikenneyhteyksiin, mahdollisuuksia on monia:

ASEM Connectivity covers all modes of transport (aviation, maritime, rail and road) and also includes, among others, institutions, infrastructure, financial cooperation, IT, digital links, energy, education and research, human resources development, tourism, cultural exchanges as well as customs, trade and investment facilitation.


Asemin kuluvan ja tulevan vuoden toimintakalenteri, joka samalla tuo esille toiminnan monitahoisuuden.  


Valikoidut Asem-hankkeet.


Ajan tasalla pitää sähköinen ASEM InfoBoard.

Asem-alueen valtavasta potentiaalista antaa kuvan Eurostatin tilastojulkaisu Asia-Europe meeting (ASEM): A statistical portrait (2016 edition).

EU ja ASEAN

Vain noin viikkoa ennen Asemin ulkoministerikokousta pidettiin ASEAN-yhteistyöjärjestön (Association of South East Asian Nations) huippukokous Filippiinien Manilassa. ASEANiin kuuluu nykyään kymmenen maata: Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodža, Laos, Malesia, Myanmar, Singapore, Thaimaa ja Vietnam. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk kuvasi EU:n ja ASEANin 40 vuoden yhteistä taivalta, mutta viittasi myös huikeaan potentiaaliin.

EU:n ja ASEANin muistojuhlan julkilausuma 14. marraskuuta 2017 toi esille kahden alueellisen järjestön merkityksen rauhan, turvallisuuden, vakauden, osallistavan kasvun ja kestävän kehityksen kannalta. Pyrkimyksenä on EU:n ja ASEANin strateginen kumppanuus, johon liittyvät tavoitteet ilmailusopimuksesta ja vapaakauppasopimuksesta.


Ralf Grahn

27. marraskuuta 2017

EU:n ja Singaporen vapaakauppasopimus

Blogikirjoitus Kauppakumppani Singapore lupasi  EU:n ja Singaporen välisen kauppasopimuksen käsittelyvaiheen ja sisällön hieman tarkempaa tarkastelua tulevassa kirjoituksessa.


Euroopan parlamentti

Aloitan Euroopan parlamentista, ei siksi että parlamentti olisi Euroopan unionin  tärkein toimielin vapaakauppasopimuksesta puhuttaessa, vaan siksi että se tuottaa tietoa sulatettavassa muodossa.

Euroopan parlamentin seurantaväline Legislative Train Schedule on usein erinomainen ensimmäinen rasti melko tuoreen kokonaiskuvan saamiseksi. Näin myös otsikon EU-Singapore Free Trade Agreement (EUSFTA) alla. Kyseessä on ‘uuden sukupolven’ vapaakauppasopimus, joka on pääosin valmiiksi neuvoteltu. Euroopan unionin uusi lähestymistapa investointien suojaan valmistui kuitenkin vasta sopimusneuvottelujen päätyttyä, joten komissio ja Singapore keskustelevat nyt jälkikäteen sopimusluonnoksen sijoitusten suojaa koskevien määräysten mukauttamisesta EU:n uuden näkemyksen mukaan.

Kun investointien suojaa koskevat neuvottelut saadaan päätökseen, komissio hakee neuvoston luvan sopimuksen allekirjoittamiseen. Neuvosto päättää sopimuksen tekemisestä, mihin tarvitaan Euroopan parlamentin suostumus.

Tekstissä ja lähteissä viitataan Euroopan unionin tuomioistuimen lausuntoon 2/15 (16. toukokuuta 2017), joka selkeytti toimivallan jakoa Singaporen kanssa tehtävän vapaakauppasopimuksen perusteella ja vastaisen varalle. Aiheesta kiinnostuneille löytyy parlamentin tietopalvelun lyhyt briiffaus: CJEU Opinion on the EU-Singapore Agreement.

Havainnollinen on mielestäni Euroopan parlamentin tietopalvelu EPRS:n muistio (briefing), joka tarjoaa neuvotteluprosessin ja vapaakauppasopimuksen pääkohdat sekä arvion Singaporen sopimuksen mahdollisista alueellisista vaikutuksista Kaakkois-Aasiassa (ASEAN-maat): EU-Singapore Free Trade Agreement: Stimulus for negotiations in the region.

Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) jäsen David Martin (sosialistien ja demokraattien ryhmä S&D) on Euroopan parlamentin vastuuhenkilö Singaporen vapaakauppasopimuksen osalta.     

Euroopan komissio

Tuoreen yleiskatsauksen EU:n kauppasopimuksia koskeviin neuvotteluihin antaa komission yhteenveto: Overview of FTA and other trade negotiations.

Singaporea koskevan tiivistelmän tietoja on päivitetty, mutta yllä kerrottuun nähden lisätietona on lähinnä vahvistus siitä, että sopimustekstit löytyvät komission verkkosivuilta (s. 2-3):

Current status

Trade and investment negotiations between the EU and Singapore were for the most part completed on 17 October 2014. Negotiated texts are available on DG Trade’s website.
On 10 July 2015 the Commission lodged the application initiating proceedings with the Court of Justice of the EU for an Opinion on the EU competence to sign and ratify the agreement. The Court issued Opinion 2/15 on 16 May 2017.


Next Steps

For its entry into force, the draft agreement needs to be formally approved by the European Commission and then agreed upon by the Council of Ministers, and ratified by the European Parliament.



Neuvosto

Neuvoston avoimuudesta kertoo asiakirja 6501/1/11 REV 1 EXT 1, jolla turvallisuusluokka on poistettu osittain komission suositukselta sijoitustoimintaa koskevien neuvotteluohjeiden muuttamisesta.


Ralf Grahn

26. marraskuuta 2017

Kauppakumppani Singapore

“Se on oksat pois ranskanpullasta, pojat,” liittyy mielessäni Santahaminan urheilukomppaniaan, mutta  varmuudella en muista oliko sanojana vääpeli Pekka Lario. Jostain syystä siekailematon toiminta ja huippusuoritukset nousevat kuitenkin ajatuksiini, kun tarkasteltavaksi tulee Aasian pikkujättiläinen Singapore.


Singapore vertailuissa

Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016, neuvoston asiakirja 12816/17, kuvailee Singaporen tasavaltaa sivuilla 325-327. Eräänlaisena yhteenvetona toimii kappale:

Singaporelle yhteisesti sovitut tavoitteet vuosiksi 2016–2020 ovat seuraavat: ratifioida keskeiset kansainväliset ihmisoikeussopimukset, joissa maa ei ole osapuolena; edistää sananvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja poliittista osallistumista; harkita kuolemanrangaistusta koskevaa moratoriota ja toimittaa yksityiskohtaisempaa tietoa kuolemanrangaistuksen käytöstä vuotuisen kokonaismäärän lisäksi; toteuttaa parempia toimia muuttajien oikeuksien suojaamiseksi ja toteuttamiseksi; sekä dekriminalisoida homoseksuaalisuus (uusi tavoite vuosiksi 2016–2020).

EU:n ihmisoikeuskertomuksessa todetaan myös Yhdistyneiden kansakuntien (YK) UPR-arviointi (Universal Periodic Review) viime vuonna:

Vuonna 2016 Singaporelle tehtiin toinen YK:n UPR-arviointi. Vaikka Singaporen hallitus on toistuvasti torjunut suurimman osan suosituksista, kansalaisjärjestöt pitävät UPR-arviointia edelleen hyödyllisenä menettelynä hallinnon haastamiseksi ja sen asettamiseksi vastuuseen toimistaan.  

YK:n ihmisoikeusneuvoston 24. kesäkuuta 2016 tekemä päätös Singaporen UPR-arvioinnista perustui UPR-työryhmän kertomukseen, joka yksityiskohtaisemmin pureutuu maan tilanteeseen, sekä Singaporen vastauksiin.

Suomen ulkoministeriön Singaporea koskeva matkustustiedote varoittaa selkein sanoin keihäsmatkailuun taipuvaisia tavalla, joka vei ajatukseni ranskanpullasta lähteviin oksiin:

Singaporen lait ovat ankaria ja niiden toimeenpano on tehokasta myös ulkomaalaisten osalta. Henki- ja huumausainerikoksista voi saada kuolemantuomion.

Singaporessa käytetään vankilatuomion ja sakkojen lisäksi rangaistuksena myös kepiniskuja (caning). Keppirangaistuksen voi saada esimerkiksi vandalismista, maahantulorikoksista sekä säädyttömästä käyttäytymisestä (outrage of modesty).

Roskaaminen on kielletty ja roskien heittämisestä kadulle voi saada sakot. Myös sylkeminen on kielletty. Julkisissa liikennevälineissä ja asemilla syöminen, juominen ja tupakointi on sakon uhalla kielletty. Yleisillä paikoilla tupakointi on pääsääntöisesti sallittu vain erikseen merkityillä alueilla. Noudata liikennesääntöjä ja ylitä katu vain suojatien kohdalta.

Homoseksuaalisuus on Singaporen lainsäädännön mukaan rikos.

Singaporen säännökset lääkkeiden maahantuonnin osalta ovat tiukat. Selvitä hyvissä ajoin ennen maahantuloa lääkkeiden luvanvaraisuus, sillä monille lääkkeille tarvitaan etukäteislupa maahantuontiin.  

Kun Transparency Internationalin Corruption Perceptions Index 2016 luokittelee Singaporen sijalle 7 maailmassa, maalla on edellään enää kolme alhaisen korruption maata EU:n 28:sta jäsenmaasta (Tanska, Suomi ja Ruotsi).
Singaporen asukasmäärä on sama kuin Suomen, mutta  tiheästi asutun Singapore on  kilpailukyvyltään kolmas maailman 137 tutkitun talouden joukossa siinä missä Suomi on kymmenes, World Economic Forumin (WEF) tuoreen Global Competitiveness Index 2017-2018 -vertailun mukaan. Singaporen bruttokansantuote on selkeästi suurempi kuin Suomen sekä absoluuttisesti että henkeä kohden.

Komission työohjelma 2018

Kirjoituksessa Seitsemän kauppasopimuksen urakka viitataan komission vuoden 2018 työohjelman liitteen 3 “muistilistaan” COM(2017) 650 final ANNEX 1, jossa otsikon ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ ja alaotsikon ‘”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen’ alla, kohdassa 15 mainitaan tavoitteena Singaporen kanssa tehtävän sopimuksen viimeistely.


EU:n kauppapoliittisessa strategiassa

Komission kauppapoliittisessa strategiassa ‘Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa’ COM(2015) 497 mainittiin Kaakkois-Aasiassa tehdyksi kahdenvälinen sopimus Singaporen kanssa (s. 25).

“Kaikkien kauppa” -strategian käyttökokemuksista komissio esitti syyskuussa  kertomuksen:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final

Raportin mukaan  jatketaan nyt toimia Singaporen kanssa neuvotellun sopimuksen ratifioimiseksi. Lisäksi mainittiin että Singaporen vapaakauppasopimusta koskevalla Euroopan unionin tuomioistuimen toukokuisella lausunnolla 2/15 selkeytetään toimivallan jakoa kauppa- ja investointisopimuksissa (s. 5).  

Kertomuksen kanssa komissio julkaisi samana päivänä eteenpäin katsovan tiedonannon:   

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final

Tiedonanto liitti Singaporen kanssa tehdyn kahdenvälisen sopimuksen myös maailman monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistamiseen (s. 3):

EU etsii kumppaneita, jotka haluavat tehdä yhteistyötä ja kehittää avoimia ja edistyksellisiä sääntöjä 2000-luvun kaupankäyntiä varten ja vahvistaa näin globaalia hallintotapaa. EU:n hiljattaiset sopimukset Kanadan, Singaporen ja Vietnamin kanssa ja periaatesopimus Japanin kanssa luovat EU:n yrityksille ja kansalaisille uusia taloudellisia mahdollisuuksia, mutta tämän lisäksi ne heijastavat ja edistävät universaaleja arvoja, joita unioni kannattaa, ja säilyttävät hallitusten oikeuden sääntelyyn yleiseen etuun liittyvissä asioissa.

Tulevassa kirjoituksessa katsomme EU:n ja Singaporen välisen kauppasopimuksen käsittelyvaihetta ja sisältöä hieman tarkemmin.


Ralf Grahn

25. marraskuuta 2017

EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimus

Kumppaneiden samanmielisyys vaikuttaa Euroopan unionin mahdollisuuksiin vahvistaa sekä maailman monenvälistä kauppajärjestelmää (WTO) että kahdenvälisiä sopimussuhteita kauppapolitiikan alalla.  

Euroopan unionin neuvoston 16. lokakuuta 2017 hyväksymä EU:n vuosikertomus ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 12816/17  luokittelee Japanin vakiintuneeks ja hyvin toimivaksi demokratiaksi, joka yleisesti ottaen takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, lukuun ottamatta kuolemantuomion käyttämistä, rikosoikeusjärjestelmää (tutkintavankeus), syrjimättömyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa (s. 301-304).
Japanin kanssa tehtävän kahdenvälisen sopimuksen viimeistely mainittiin komission vuoden 2018 työohjelman liitteen 3 “muistilistassa” COM(2017) 650 final ANNEX 1  ja kirjoituksessa Seitsemän kauppasopimuksen urakka.


Japanin sopimuksen kehys

Komission kauppapoliittinen strategia on Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa COM(2015) 497, jonka käyttökokemuksista komissio on vastikään esittänyt kertomuksen ja näkymistä tiedonannon:  

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final  

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final

Näissä asiakirjoissa Japanin kanssa heinäkuussa saavutettu yhteisymmärrys, talouskumppanuussopimuksen edistyksellisyys ja potentiaaliset hyödyt esitellään riittävästi yleissivistyksen kannalta.

Kiinnostuneille lukijoille etsin kuitenkin hieman tarkempaa tietoa.


Talouskumppanuussopimus  

Muutama luku valaisee Japanin kauppasuhteen merkitystä Euroopan unionille. Vuonna 2016 EU-yritysten tavaraviennin arvo Japaniin oli 58 miljardia euroa ja palveluiden viennin arvo 29,4 miljardia. Japanilaisten yritysten suorat sijoitukset EU:hun olivat arvoltaan 168,9 miljardia euroa vuonna 2015.  

Porttina tarkempaan tietoon toimii Euroopan komission verkkosivu EU-Japan Economic Partnership Agreement ja suomeksi on tarjolla 6. heinäkuuta 2017 julkaistu tiedote IP/17/1902, joka kertoo periaatteellisesta yhteisymmärryksestä EU:n ja Japanin talouskumppanuussopimuksesta (Economic Partnership Agreement). Sopimuksen merkitystä ja edistyksellisyyttä ei unohdettu kehua:

Tämä on kaikkien aikojen tärkein EU:n tekemä kahdenvälinen kauppasopimus ja ensimmäinen, johon sisältyy erityinen Pariisin ilmastosopimusta koskeva sitoumus.
Sopimuksen ansiosta valtaosa EU:n yritysten vuosittain maksamista miljardin euron tulleista poistuu. Lisäksi sopimus avaa Japanin markkinat EU:n tärkeimpien maataloustuotteiden viennille ja luo uusia mahdollisuuksia useilla aloilla. Sopimus sisältää erittäin tiukat työntekijöitä, turvallisuutta, ympäristöä ja kuluttajasuojaa koskevat vaatimukset, ja sillä turvataan julkiset palvelut täysimääräisesti. Siihen sisältyy myös erityinen kestävää kehitystä koskeva luku. Se lujittaa henkilötietojen suojaa koskevia tiukkoja vaatimuksia, joita sekä EU että Japani ovat hiljattain sisällyttäneet tietosuojalainsäädäntöönsä.
Sisältöä ja sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia täydensi taustatiedote MEMO/17/1903, myös prosessin jatkumisen osalta, unohtamatta kestävää kehitystä:
Tänään saavutettu periaatteellinen yhteisymmärrys ei tarkoita, että prosessi päättyisi tähän. Neuvotteluosapuolet jatkavat työtään sopimuksen viimeistelemiseksi nopeasti. Tämä on tarpeen, jotta hyväksyntäprosessin seuraavat vaiheet eli oikeudellinen tarkastus ja kääntäminen kaikille EU:n virallisille kielille voitaisiin aloittaa pian. Meidän tulisi pyrkiä saattamaan prosessi päätökseen vuoden 2018 puoliväliin mennessä ja saamaan sopimus voimaan vuoden 2019 alussa.
---
Kestävä kehitys – Sopimus sisältää kaikki kestävää kehitystä koskevan EU:n lähestymistavan keskeiset tekijät. Se vastaa muiden osapuolten kanssa hiljattain tehtyjä EU:n kauppasopimuksia. EU ja Japani sitoutuvat panemaan täytäntöön Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusnormit ja kansainväliset ympäristösopimukset (kuten YK:n ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus ja Pariisin ilmastosopimus). Ne sitoutuvat myös olemaan höllentämättä kotimaista työ- ja ympäristölainsäädäntöä kaupan ja investointien houkuttelemiseksi. Osapuolet sitoutuvat luonnonsuojeluun ja luonnonvarojen kestävään hallintaan ja sitoutuvat käsittelemään biologiseen monimuotoisuuteen, metsätalouteen ja kalatalouteen liittyviä kysymyksiä. EU ja Japani sopivat edistävänsä yritysten sosiaalista vastuuta ja muita kestävää kehitystä tukevia kauppa- ja investointikäytäntöjä. Sopimuksella perustetaan mekanismeja, joissa kansalaisyhteiskunnalle annetaan mahdollisuus valvoa kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyviä sitoumuksia. Sopimukseen sisältyy myös tällä alalla käytettävä erityinen sitova riitojenratkaisumekanismi, johon kuuluu mm. hallitusten väliset neuvottelut ja riippumattoman asiantuntijapaneelin käyttö.

Vielä hieman tarkemman katsauksen tarjoaa 15 sivun yhteenveto EU-Japan EPA - The Agreement in Principle, minkä lisäksi osa periaatesovun teksteistä on julkaistu verkossa: EU-Japan trade agreement: texts of the agreement in principle.

Neuvoston viisi vuotta sitten antaman neuvotteluvaltuuden pohjalta neuvotellusta sovusta on Euroopan parlamentin toimesta tarjolla Legislative Train Schedule -seurantavälineen kautta tiivis katsaus ja oheisaineistoa päivitettynä lokakuun 20. päivän 2017 tasolle: EU-Japan Free Trade Agreement (JEFTA).

Neuvoston puolella Alankomaiden, Belgian, Itävallan, Luxemburgin, Saksan ja Suomen kauppaministerit lähettivät 5. heinäkuuta 2017 Viron yrittäjyys- ja tietotekniikkaministerille kirjeen, jossa ne ehdottivat EU:n ja Japanin vapaakauppasopimusta koskevien neuvotteluohjeiden julkistamista 11452/17. Neuvotteluohjeiden julkistaminen toteutui syyskuussa 15864/12 ADD 1 REV 2 DCL 1.


Ralf Grahn

24. marraskuuta 2017

Seitsemän kauppasopimuksen urakka

Valkoisen kirjan ja viiden pohdinta-asiakirjan avulla Euroopan komissio kutsui unionin asukkaat keskustelemaan yhteisestä tulevaisuudestamme. Suurvaltasuhteiden muutokset, Pariisin ilmastosopimus ja Yhdistyneiden Kansakuntien Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteineen ilmentävät globaaleja muutosprosesseja, jotka vaikuttavat taustalla maailman verkottuessa. Usein tekniikan, talouden ja elämän integraatio ovat ihmisten mielessä, kun he ajattelevat globalisaatiota, jopa rajatummin niin että kauppa ja tuotanto ovat keskiössä.

Näin ollen Euroopan komission toukokuinen pohdinta-asiakirja globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 lähtikin eurooppalaisten toiveista ja peloista työpaikkojen ja maailmankaupan suhteen.

Suuntaviivojen tasolta voimme siirtyä arjen askareisiin komission tulevan vuoden työohjelman avulla.   


Komission työohjelma 2018

Euroopan komission työohjelman 2018 COM(2017) 650 final/2 tavoitteena on yhtenäisempi, vahvempi ja demokraattisempi unioni. Komissio etenee strategisesti puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin poliittisten suuntaviivojen ja painopisteiden perusteella, mutta valmistautuu myös EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun pohjalta esittämään unionin vahvistamista vuoden 2025 perspektiivissä.

Tässä kirjoituksessa tarkasteltava yhteisen kauppapolitiikan painopiste kuuluu nykyään: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla.

Työohjelman kolmannen liitteen vireillä oleviin ehdotuksiin sisältyivät syyskuun kauppapoliittisen paketin ja muut käsittelyn alla olevat aloitteet, joita olemme tarkastelleet aiemmissa kirjoituksissa.   

Työohjelman ensimmäinen liite COM(2017) 650 final ANNEX 1 esittelee sitten loput eli  uudet aloitteet kuin muistilistan, ohimennen:

15. ”Kaikkien kauppa” -strategian toteuttaminen   

Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa tehtävien sopimuksien viimeistely, neuvottelujen käyminen Mercosurin ja Meksikon kanssa ja Australian ja Uuden-Seelannin kanssa käytävien neuvottelujen edistäminen sen jälkeen, kun neuvosto on hyväksynyt komission suosittelemat neuvotteluohjeet


Kauppapolitiikan strategia

Komission työohjelman mukaan toteutetaan siis strategiaa, jonka nimi on Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa COM(2015) 497.

Toimikautensa puolivälin ohittanut Euroopan komissio on kuitenkin vastikään raportoinut kauppapoliittisen strategian käyttökokemuksista:

"Kaikkien kauppa" -strategian täytäntöönpanoa koskeva kertomus: Globalisaation hallinta edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 491 final  

Samalla komissio kertoi kansainvälisen kaupan strategian kehittämisestä tiedonannossa, joka sekin sai nimensä tulevaisuuskeskusteluun kuuluvan pohdinta-asiakirjan ja komission uuden painopisteen mukaan:

Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 492 final  

Jos komissio edelleen noudattaa vuoden 2015 strategiaa, onko nyt kyseessä strategian mukauttaminen tai päivittäminen tahi puolivälin tarkistus?

Oli miten oli, komission kertomus ja tiedonanto johdattavat yhdessä vuoden 2018 työohjelman tehtäviin, seitsemään kauppasopimusprosessiin.


Ralf Grahn

23. marraskuuta 2017

Monenvälisen investointituomioistuimen perustaminen

Euroopan tulevaisuuskeskustelun osana komissio julkaisi pohdinta-asiakirjan globalisaation hallinnasta COM(2017) 240 final, jonka jakson 3.3. otsikko kuuluu: EU:n on toimittava tasapuolisten toimintaedellytysten palauttamiseksi.

Sopimusten ja sääntöjen noudattamisen ohella tarvittiin muitakin toimia (s. 20):

Unionin olisi myös jatkettava työtä kansainväliset investoinnit suojaavien oikeudenmukaisten sääntöjen laatimiseksi. Samaan aikaan hallitusten olisi voitava jatkaa toimiaan lainmukaisten poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Olisi lakattava käyttämästä vanhaa investoijien ja valtion välistä riitojenratkaisumenettelyä (ISDS). Komissio onkin ehdottanut monenvälistä investointituomioistuinta oikeudenmukaiseksi ja läpinäkyväksi riitojen ratkaisumekanismiksi. Siitä käydään parhaillaan keskustelua kumppaneiden kanssa.  


Komission työohjelma 2018

Komission työohjelmaa vuodeksi 2018 COM(2017) 650 final/2 täydentävä liite 3 COM(2017) 650 final ANNEX 3 kokoaa ensisijaiset vireillä olevat ehdotukset. Painopisteen ‘Kauppa: Globalisaation hallinta tasapainoisen ja edistyksellisen kauppapolitiikan avulla’ esitellään neljä ehdotusta, joista yksi on syksyn kauppapoliittiseen pakettiin kuuluva:

51. Monenvälinen investointituomioistuin

Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta aloittaa neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi; 13.9.2017 COM(2017) 493 final

Liite asiakirjaan; Bryssel 13.9.2017 COM(2017) 493 final ANNEX 1

Ehdotuksen seurana tulivat komission valmisteluasiakirjat, vaikutusten arviointi (vain englanniksi) ja sen tiivistelmä:

Impact assessment: Multilateral reform of investment dispute resolution; Brussels, 13.9.2017 SWD(2017) 302 final

Tiivistelmä vaikutusten arvioinnista; Bryssel 13.9.2017 SWD(2017) 303 final

Neuvoston päätöksen ehdotettu sisältö on:

1 artikla
Annetaan komissiolle lupa aloittaa unionin puolesta neuvottelut yleissopimuksesta investointiriitojen ratkaisemiseen tarkoitetun monenvälisen investointituomioistuimen perustamiseksi.

2 artikla
Neuvottelut käydään tämän päätöksen liitteenä olevien neuvotteluohjeiden mukaisesti.

3 artikla
Tämä päätös ja sen liite julkaistaan välittömästi niiden hyväksymisen jälkeen.

4 artikla
Tämä päätös on osoitettu komissiolle.


Euroopan parlamentti  

Koska ehdotus tähtää neuvoston päätökseen, Euroopan parlamentti on omasta aloitteestaan perustanut menettelyn 2017/2924(RSP), joka tähtää täysistuntokeskusteluun 29. marraskuuta 2017 ja julkilausumaan ajankohtaisesta aiheesta. Kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) valmistelijana toimii sen puheenjohtaja, S&D-ryhmään kuuluva Bernd Lange.  

Euroopan parlamentin seurantaväline Legislative Train Schedule tarjoaa tiiviissä muodossa tietoa komission ehdotuksesta: Multilateral Investment Court (MIC).

Monenvälinen investointituomioistuin oli neuvoston kauppapoliittisen komitean (palvelut ja investoinnit) eilisen kokouksen asialistalla.  

Ralf Grahn